Pellolta soralle

Eilisen löysäilin. Tänään oli tarkoitus lähteä vain Lykyn kanssa, koska Lystillä on tassut auki, mutten voinut lopulta Lystiäkään jättää kotiin, koska se kävi sääliksi. Rikkoutuneet rakkulat eivät ole siinä kohtaa, joka osuu maahan, joten puin sille tossut ja koska se ei linkuttanut, pääsi tositoimiin. En kyllä tiedä voisiko siitä ikinä tulla edes erikoisjälkikoira, kun tassujen kanssa on tuollaista. Kumisaappaat sillä pitäisi olla.

Peltoheinä on edelleen noin 10-senttistä niiton jäljiltä, kova maa näkyy aika selvästi eikä jälkiä jää millään. Ruoka onneksi häviää aika hyvin sekaan, ettei ihan Hannun ja Kertun polkua pitkin mennä. Tuuli kohtalaisen kovaa, tein jäljet myötäiseen. 

Siinä tulee samalla oiva askelkyykkyharjoitus. Ruokaa ei voi tiputtaa korkealta, koska pomppii miten sattuu. En voi kumarrella satoja kertoja. Olen ratkaissut asian joustamalla polvista. Tekee reisille ja takapuolelle ihan hyvää, mutta näyttää varmaan aika erikoiselta. Ei tuolla sentään ruuhkaksi saakka yleisöä ole. :D 

Lykyn jälki (28.) kulki pitkin sarkaa, mutta tein matkalle 4 loivaa kaarrosta vinosarkaan. Pidin nyt huolen, ettei koira päässyt liikoja kiskomaan. Veto oli näin 0-1/10. Muutama ruokapala jäi matkalle, mutta koira haisteli nekin askeleet hyvin. Kaarroksissa ei ollut ongelmaa. Tyytyväinen olen Lykkyyn.

Lystiltä jätin välillä 1-3 askelta ilman ruokaa ja tein yhden vähän isomman kaarteen. Lysti selvitti jäljen hyvin. Se veti aluksi ja suurimmillaan 3/10-luokkaa, mutta saa vetää. Menee tarkasti ja tulee tarvitsemaan draivinsa, oletan. Palkkasin Lystin jälkensä jälkeen ja tein saman tempun kuin perjantaina eli laitoin sen kohta siivoamaan Lykyn jäljen. Parissa kohtaa Lysti pyörähti lyhyesti, mutta nopeasti löysi jäljen uudelleen. Alan tuntea hyvin käsissäni, kun se on jäljellä. Ruokapalkkaa oli siis vain muutaman jämäpalan verran, mutta ei se Lystissä näkynyt. Lopuksi sekin sai lisää ruokaa ja narupallolla leikkiä.

Pellolta ajoin agilityhallille ja treenasin ulkona, koska ulkotreeniä tarvitaan. Meillä onkin ollut viikko taukoa.

Tein Lykylle hyppytekniikkatreenin, 4 hypyn rinkulan, jonka keskellä olin. Hypyt olivat korkeita, osa 65-70-senttisiä. Hyppytekniikka oli hyvä, koira haki hyvin hypyt ja reagoi käännösohjauksiini hyvin. 

Toisena treeninä laitoin 3 hyppyä 7 metrin välein kepeille. Vedätin tai jäin alkuun. Yhtään rimaa ei tipahtanut. Lykky kesti hyvin ohijuoksuni kepeillä (viikko sitten kisoissa keskeytti pujottelun). 

Sitten harjoiteltiin leikkimielisesti keppien hakemista. Matkaa oli noin 15 metriä 90 asteen avo- tai sulkukulmaan. Veikeä koira: Oli ajautumassa avokulmasta toiseen väliin, mutta korjasi itse ekaan väliin. Näitä teen joskus lisää. 

Päällejuoksuja treenasin matalammilla rimoilla kahden hypyn kanssa eri kulmista. Pallo oli palkkana. Lykky oli erehtymätön. Ihan lopuksi mentiin A molempiin suuntiin: ylösmenokontakti priima, alastulokontakti myös.

Koiruus ei kolauttanut rimaan kertaakaan, vaikka rimat olivat korkealla. Hyvä tietysti niin, mutta tarkoittaa sitä, että ongelmaan opetellaan konsteja vain kisaolosuhteissa.

Nyt makaavat kotona raukeat koirat ja omistaja.