Monenlaista

Monta asiaa on tapahtunut muutamana päivänä.

Lykyn kanssa olin Helin koutsauksessa. Kyllä se vaan niin on, että omalla kiireelläni provosoin riman tiputuksia. Tämä näkyi radalla putken jälkeen, jossa oli 2 hyppyä ennen seuraavaa putkea. Jos hosuin, rima tipahti. Kun maltoin hetken odottaa, rima pysyi. Minun pitäisi löytää se tuntuma, miltä etäisyydeltä Lykkyä on paras ohjata. Joku ajatus ja tuntuma siitä alkaa onneksi muotoutua.

Sopivasti kepitkin olivat niin, että niille piti jarruttaa. Sain oppia kädestä pitäen. Lisäksi keskustelimme nuoren koiran rakentamisesta agilityyn. Tämä oli tosi hyödyllinen tuokio. Angstini nollien puutteesta helpotti heti. :)

Toisen treenipätkän lopuksi päällejuoksuja hioessamme Lykky väsähti, oli hautova ilmakin, ja alkoi tiputtaa rimoja. Saatiin kuitenkin onnistunut hyppy ja lopetettiin siihen. Tämän jälkeen kentän reunalta kuulin, että se oli ontunut parin askeleen verran yhden erikoisen näköisen hypyn ja riman tiputuksen jälkeen. :S Tutkin koiraparkani takajalat kynsistä lonkkiin, testasin jokaisen nivelen liikkeet, painelin selän, nostelin ristikkäiset jalat, kävelytin, ravuutin, istutin ja seisotin, etsin aristuksia enkä löytänyt vikaa. Toistaiseksi on auki, mitä tapahtui. Oliko kivi pahasti tassun väleissä, kolahtiko jalka rimaan vai nitkauttiko koira itsensä? Voi mikä huoli iski! Sitä kuitenkin helpotti se, että koira liikkui normaalisti. Huilatkoon nyt agilitysta vähän aikaa. Katson viikonloppuna, hyppääkö normaalisti. Jos ei, vien koiran fysioterapeutille tai lääkäriin.

Lystillä oli seuran omatoimitreenit illemmalla. Se oli ryhmän nimen mukaisesti oma-alotteinen - luki suoran ohjaukseni toisen esteen pakkovalssiksi (jotakin tein väärin) ja jatkoi rinnakkaisia hyppyjä slalomina, vaikka itse erkanin jo toiseen suuntaan. Radalla pääsin leijeröimään putkea, hyvin sujui. Sain Lystille tehtyä myös lyhyen tien yhden riman ympäri - heureka!

***

Illalla oli pk-kentällä Pulliaisen Riikka kouluttamassa tokoa. Olin ilmoittanut sinne Lykyn. Koska se liikkui normaalisti, uskalsin lähteä. Halusin mennä alokasluokan läpi ja toivoin toko- tai tottistelukärpäsen puraisevan. Riikka toimi liikkurina ja tuomarina, lisäksi hän kirjoitti palautteen. Liikkeitä ei ole Lykylle ikinä liikkuroitu. Alla on palautetta, suluissa omat merkintäni.

Seuraaminen hihnassa ja taluttimetta: Painaa jkv, ravissa parempi. Tykkään tosi paljon paikasta ja innosta.

Liikkeestä maahanmeno: Loistava, ennakoi istumisen (ei ikinä ennen).

Luoksetulo: Odottaa hienosti, loistava vauhti, eteentulo ja sivulle.

Liikkeestä seisahtuminen: Tuijotti metsään (kaverin koira tuli tieltä), loistava stoppi, ennakoi perusasennon.

Hyppy: Hieno hyppy, istuu seisomiskäskystä. (Onneksi hyppäsi normaalisti.)

Kokonaisuus: Olen palautteen mukaan oppinut ja kehittynyt paljon (Riikka tuntee minut vuosien takaa). Palkattu kivasti (hihnassa seuraamisen jälkeen, muuten en väleissä palkannut kuin silittämällä, jottei suoritus katkea). Iloinen koira, joka tykkää tehdä ohjaajalle. (Tämä tuntuu parhaalta, laitan kommentin olohuoneen seinälle.) Loistava suoritus - kisaamaan.  

Katsottiin vielä treeninä jäävien sivulle palaamiset, koska koira niissä ennakoi. Makuussa Lykky nyt pysyi kuten normaalisti. Seisominen oli hankalampi, sekin onnistui toisella kerralla. Kaukojen alkeet tsekattiin pallo takapalkkana, se oli vähän liian kova vetovoimaltaan, mutta sillä voidaan silti jatkaa. Olohuoneessa ruokapalkalla Lykky on osannut paremmin. ;) Häiriötä kannattaa treenata: nyt kaveri toi yhtäkkiä kentän laidalle koiran ja sitä Lykky kääntyi jäävissä katsomaan. Jos kaikki koirat ja ihmiset ovat kentällä koko ajan, se ei välitä, mutta yllättäen tulevat häiriöt kannattaa treenata erikseen. 

Paikkamakuu tehtiin lopuksi varmaan 7 koiran rivissä. Kytkin Lykyn varmuuden vuoksi pitkään liinaan, koska en ole harjoitellut liikettä keväisen BH:n jälkeen enkä ikinä noin isossa porukassa. Lykky painui ensimmäisestä käskystä maihin, makasi käytännössä koko ajan katsekontaktissa ja nousi ekalla sivulle. 

Lykky liikkui tasaisesti eikä näyttänyt olevan kipeä mistään, pallopalkan kanssa juoksi lopuksi normaaliin tyyliin. Kait sitä pitäisi koeilmo joskus laittaa. Kiva oli tavata Riikkaa pitkästä aikaa.

***

Tänään tapasin Maijaa ja Sannaa pellolla. Lykylle poljin heinikolle vähän vajaa 200 askeleen mittaisen jäljen (18.), ruokaa oli joka askeleella. Jälki vanheni ehkä noin 20 min. Satoi kevyesti. Lykky oli taas alkuun innokas, Maija piteli sitä hyvän matkaa. Haastavaksi homman on tehnyt minulle se, että pitoa kuuluu rytmittää. Ruokapalan hotkaisun ajaksi veto lakkautetaan, mutta koska koira kulkee nopeasti, löysääminen on hienoinen hetki, muuten koira ryysii seuraavan ruokapalan ohi. Muutaman kerran Lykky huokaili pysähdyttyään, mutta jatkoi sitten. Oikaisin jo selkäni, silloin näkee paremmin haisteleeko ja syökö koira namit. - Jälki oli paras tähän mennessä ajetuista.

Oli ilo nähdä kokeneempien koirien (4 kpl) jäljestykset, samalla sain käsitystä eri tyylisistä koirista ja jäljellä ajamisista, löysällä vs. tiukalla liinalla.

Kotona tein Lystille myös jäljen. En ottanut sitä pellolle, koska se olisi pitänyt tossuttaa ja tossut olisivat sateella kastuneet ja tassut hautuneet. Toppasin senkin 2-3 kertaa. Lysti jatkoi nopeasti  ja kivasti se meni silmääni.

Ratsastustermein: Lykky painaa kädelle tosi vahvasti - Lysti kulkee kevyesti kuolaimella.