Aamulla soitin klo 8 vakuutusyhtiöön, mistä onneksi luvattiin isohko sijaisauto. Heti perään ajoin autoliikkeeseen arvioon, missä autoani esifiksattiin ja todettiin, että sillä voi ajaa valoisaan aikaan. Oikea etuvalo kun näyttää minne sattuu. Tiistaina vien sen pajalle ja saan pois perjantaina, mikäli kaikki sujuu aikataulussa.
Mikäs siinä, hyppyytin pihassa koirat kyytiin ja ajoin Saimaan rantaan iloisten uutisten innoittamana. Ajan sinne uudelleenkin, nautin uusista maisemista ja koirat haistelivat innoissaan uusia hajuja (?). Hyvän lämpän jälkeen jatkoin agilityhallille. Lysti sai huilia treenistä, koska sairastaa, mutta Lykky treenasi.
Sisällä oli taas valmis rata. Tein vain alkua ja kontaktit. Alku meni vapaasti mukaeltuna näin:
Rimat nostin keskimäärin 65 cm:iin. Toinen rima tipahti monta kertaa, ehkä ohjasin huonosti, ehkä kulma oli liian vaikea Lykylle. Eleettömästi keskeytin radan, "oho" ja aloitettiin uudelleen. Sitten rima alkoikin pysyä. Kerran tipahti 3. rima ja taas palattiin lähtöön. Sitten Lykky alkoi nostella koipiaan tai petrasin tarpeeksi ohjaustani, koska rimat pysyivät ylhäällä. Nelonen kannatti ohjata niin, että koira tuli pois kauemman siivekkeen takaa, muuten se sujahti väärään putkensuuhun.
Puomi sijaitsi tuon piirroksen ylälaidassa, otin sitä kuutosputken ja vitoshypyn kautta. Ensin Lykky ei muistanut, mitä ylösmenokontaktilla tehdään, sitten sillä välähti ja teki virheettömiä toistoja. A:lla ei ongelmia ollutkaan.
Ulos tein tosi simppelin L:n muotoisen pätkän, jossa kaksi hyppyä sijaitsi L:n lyhyellä ja kaksi pitkällä sivulla. Halusin Lykylle tuntumaa ulkokentän vauhteihin ja sopivinta ohjausta tuollaiseen. En tosin vieläkään tiedä, mikä olisi hyvä. :S Rimat pysyivät hyvin. Lopuksi haetutin kepit kaukaa sekä 90 asteen avo- että sulkukulmaan. Näytti vinkeältä, kun Lykky haki ne epäröimättä. En tiedä, onko tempusta oikeassa elämässä hyötyä, mutta onpa ainakin vaihtelua.
Lysti seuraa naapureita. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti