Aloin numeroida Lykyn jälkiä. Makkararuudut ja -kolmiot jätin numeroimatta. Ensimmäinen suora jälki on numero 1. Tämän vuoden heinäkuussa aloitettu kädestä pitäen opetettu osuus alkaa jäljestä numero 6.
Tänään tein Lykylle noin 200 askeleen jäljen (19.) multapellolle myötätuuleen. Siinä kokematon koira joutuu tekemään enemmän töitä ja sillä oli tarkoitus saada vauhtia pois. Lykky oli innokas oikeastaan joka suuntaan, mutta ei ihan niin toivottomasti kuin aluksi. Maija on kyllä iso apu! Tuli siellä lopulta hyvääkin pätkää ja koira löysi multapaakulla peitetyn pakasterasian, jota raapi innoissaan.
Lysti pääsi 20-senttiseen heinikkoon jäljestämään 200-askelista jälkeä. Sillä oli tassuissaan neopreenitossut, jotka on tarkoitettu märille keleille. Lysti oli hyvä! Kahdesti se keskeytti jäljestyksen, kun voikukan näköisen kukan juuressa ollut kovempi kasvin osa osui ilmeisesti kuonoon. Se katsoi ensin puskaa epäluuloisena, sitten meitä, lopulta kiersi puskan ja jatkoi jäljestystä. Näitä kiertoja tuli kaksi, toisella kerralla sille riittä, että näki voikukan näköisen kasvin. Niin se pehmeys näkyy. Loppuun saakka päästiin hyvällä rytmillä - heinien alta löytyi pakasterasia - ja syömisen jälkeen tyytyväinen koira sai pallon palkakseen.
Katsoin vielä Maijan koiran jäljestyksen ja sitten lähdin kotiin. Lähtiessämme auton mittari näytti 29 astetta.
Katsoin vielä Maijan koiran jäljestyksen ja sitten lähdin kotiin. Lähtiessämme auton mittari näytti 29 astetta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti