Aamulla tottistelin Lykyn kanssa ajotien ja pyörätien välisellä nurmikolla. Seuraamisen kontakti oli hieno, siirtymiset ja kääntymiset ok. Maahanmenossa koira tarjosi aluksi kaikkeaa muuta. Oletan, että inhoaa muiden koirien pissimää nurmikkoa, koska sateella haistelee sitä etova ilme naamallaan ja inhoaa sillä kävelemistä. Vaihdettiin vähän paikkaa ja onnistuimme suorittamaan kaikki jäävät kuten kuuluu. Saatiin oivaa häiriötreeniä. Läheisen vanhusten palvelutalon rouva oli pyörätuoliajelulla hoitajan kanssa. He pysähtyivät lähelle katsomaan. Tervehdin ja kiitellen sanoin käyttäväni heidän "häiriötään" hyväksi. Rouva katsoi kiinnostuneena ja kaksikko kyseli Lykystä rodusta lähtien. Oli kiva kohtaaminen!
Lystin kanssa tottistelin myös, seuraaminen oli meidän juttu.
Niin, ja eilen jumppasin molemmat. Nostelin ristikkäisiä jalkoja, peruututin, pyysin laatikkoon ja ryömitytin.
Illalla oli Lykyn agilitytreenit: Nykyisin seurassa rakennetaan yhdelle kentälle kerran viikossa rata, jota kukin ryhmä käyttää haluamallaan tavalla. Eilen menin sen siis Lystin kanssa omatoimiryhmässä. Tänään harjoittelin sitä Lykyn kanssa Katin ohjauksessa.
Tuli kaksi oivallusta:
- Puomin jälkeen oli kohta, missä oli kaksi hyppyä rinnakkain, jotka hyppyytettiin yhteensä kolmesti. Ensimmäisen hyppäytin pakkovalssilla, toisen valssilla ja ensimmäisen/kolmannen uudelleen valssilla, mistä putkeen. Pakkovalssi oli ok, mutta toisen hypyn valssissa piti muistaa kääntää kroppaa toiseen suuntaan, jotta koira tiesi kääntyä. Näin Lykky pyörikin yhden siivekkeen ympäri tosi nätisti. Kolmannelle hypylle oli saatava kolmen askeleen valssi, mutta Katin oli taas jalasta pitäen näytettävä, miten se menikään. Onnistui sitten.
- Seuraava hankala kohta oli kepeiltä hypylle, jolta oli heti käännös takana olevan putken epäloogiseen päähän. Lykky jatkoi suoraan, jos en suhissut tai jos yhtään myöhässä tein vastakäännöstä. Peruskäännöksellä kokeiltiin myös, siinä piti ottaa ihan narupallo avuksi, jotta koira ei sujahtanut putkeen.
- Kolmas juttu vielä: saksalaisesta selviää myös kolmella askeleella eikä siinäkään tarvitse jäädä kykkimään koiran eteen. Hitsit, jos saisin senkin tiedon pysymään lihaksissani.
 |
| Viikon takaisissa möllikisoissa takaakierron ponnistus (c) Hanna Perämäki |
 |
| Möllikisoissa hypyn alastulo (c) Hanna Perämäki |
P.S. Kädet kivasti nyrkissä. Höh!
2 kommenttia:
Se on todella turhauttavaa, kun ei saa ajettua asioita lihasmuistiin oikein! Muistan muuten pianotunneilta sen, kuinka vaikeaa oli oppia jokin kappale oikein, jos oli vahingossa opetellut soittamaan jonkin kohdan väärin. Se vaati ihan hirveän monta toistoa, että sai sormet uskomaan oikean kuvion.
Pitäisi varmaan kotiin ostaa hyppyeste ja siinä tehdä 20 toistoa per ilta ihan yksikseen.
Lähetä kommentti