Kävin päivällä Lystin kanssa kentällä. Siellä oli valmis rata, jonka numeroinnista mulla ei ollut tietoa, muuten oltaisiin menty sekin. Sain tehtyä ne jutut, mitä olin ajatellut:
- Keppien avokulmaa, syöttäjänä oli putki ja toisesta suunnasta puomi-hyppy-kombinaatio. Ei yhtään virhettä.
- "Tässä"-käskyllä haltuunottoja ja siis suunnanvaihtoja ennen U-putkia. Nyt koira oli kuulolla, mutta eipä ollut ihan kisavireessäkään.
- Pöytä oli kentällä, hyppäytin siihen pienen radan osana, näytti olevan hyvin muistissa.
- Kääntymiset siivekkeen ympäri suullisen käskyn avulla
- Puomi-putkierottelua tuli ekstrana, koska systeemit olivat valmiina.
Ensi viikonlopulle pitäisi osua tilastopoikkeama, jos meinataan saada tulos joukkueradalta tai yksilöhyppäriltä. Lähdöt ovat kysymysmerkki (auttoiko viime viikon epävirallisten kisojen 4 lähtöä), kontakteja ei voi korjata ja ohjauksellisesti on monta juttua, mitä ei osata ja mitkä ovat epävarmoja. Saan jännätä lähtöhetkeen saakka tassuja ja ukkosta. Voihan siellä olla mörkö-toimitsijatelttojakin. Parhaimmillaan saadaan joukkueradalta tulos ja yksilöhyppäriltä nolla. Niitä lähdetään tavoittelemaan ja nauttimaan kisafiiliksestä. Mutta kuten olen aiemminkin kirjoittanut: olemme voittaneet siinä vaiheessa, kun kävelemme starttiviivalle Lystin kanssa vierekkäin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti