Lykyn agilityt

Huomiset ryhmätreenit on peruttu, joten kävin tänään Lykyn kanssa kentällä. Lystin tassut ovat parantuneet, mutta säästän sitä vkl:n koulutuksiin. Jokainen ulkoilu paljain tassuin lisää rakkulariskiä. Ihan älytöntä! Noilla lenkkareilla voisi agiliitääkin, mutta en uskalla riskeerata, jos väärällä hetkellä luistaakin ja Lysti loukkaantuu.

Lykyn kanssa treenasin aluksi puomia, jonka toisella ylösmenolla oli kosketusalusta. Puomin molempien päiden jälkeen oli yksi estejohde. Lähetin Lykyn kiertämään johteen, juoksin edellä, huusin "ap" (lyhennys sanasta tsap eli kehusanasta, jonka Lykky on yhdistänyt kosketusalustaan) ja katsoin, että osui kosketusalustalle. Lykky oli 100 % varma! Kontaktit pelasivat myös toiseen suuntaan puomia, jolloin kosketusalusta oli vasta alastulolla. Tällä systeemillä joka toinen toisto toteutui ilman alustaa.

Alastulokontaktilla tein mielenkiintoisen havainnon. "Osu":lla Lykky pysähtyy kauniisti, mutta jos sanon kehusanan "zap", koira lähtee. Oikeasti se saa lähteä vain "vapaa":lla tai estekäskyllä. Ehkä vähän oion näissä jutuissa, mutten näe järkeä hämätä sitä zapilla tai muilla hämäyssanoilla, en tee niin ikinä kisoissakaan. Minulle riittää, että se irtoaa vasta vapautuksesta tai estekäskystä. Välillä palkkasin kädessä olleeseen leluun jatkaen itse juoksuani, välillä heitin lelun Lykyn ohi, kun se odotti kontaktilla, välillä kierrätin johteen ja juostiin puomi takaisin. Monta toistoa en tehnyt. Lykky oli hyvä. 

Toinen treenikohde oli takana leikkaamiset ja valssit. Teetin neljällä hypyllä erilaisia kuvioita. Hyvin Lykky ohjautuu. Esteiden hakeminen on edistynyt merkittävästi. 

Laitan loppuun kuvasarjan, tosin vanhoista ja ennen nähdyistä kuvista. Tähän päivään näitä yhdistää se, että kuvien ottamisesta on kulunut noin kaksi vuotta.

"Olen suuri ja mahtava pentu, etkä mahda minulle mitään!"

"On se iso. Onneksi lempeän näköinen."

"Animaliaa! Kriinpiis! Täällä syödään koiranpentua!" 

"Älä mee pois! Leikitääään!!!"

Tässä on leikkivideo *KLIK* samoilta ajoilta. Tuommoista hyväntahtoista nujuamista saatoin katsoa loputtomiin.