Tasapainoilimme tarkkaa reittiä pitkin pellolle. Jalan täytyi osua tarkasti yhden naisen tekemän polun jalanjälkeen, muuten humpsahdimme puolimetriseen hankeen. Olimme kuin Viisikossa, missä lapset kulkevat tarkkojen koordinaattien mukaisesti välttääkseen tipahtamisen suohon tai mereen, mistä laskuvesi on kivien "noustua" pinnemmaksi paljastanut salaisen polun. Meiltä puuttui vain eväskori. ;) Emme kauhoneet lunta kengistä turhaan: poika tallensi videolle
vieheleikkiä.
|
Vesileimasta huolimatta (c) EJP |
Leikkipaikka oli tallaantuneempi, mutta sen ulkopuolella koirat upposivat hankeen, mikä vaikutti myös leikkiin.
Tässä *KLIK* on
Lykyn osuus. Se on koostettu 10 min äänitteestä. Tammikuussa
ensimmäisellä kerralla *KLIK* lelusta luopumiseen kului 50 min, nyt 42 sekuntia. Hommassa on edelleen työstämistä, en saa Lykkyä tarpeeksi levolliseksi lelun liikahdusta odottaessaan. Tavoite olisi, että koira katselisi muualle ikään kuin leikittämisen toivon menettäneenä. Fleecelelu täytyy vaihtaa paksummaksi, tuosta koirat eivät saa kunnon puruotetta. Sitä edellisen Lysti puri rikki.
|
Lykky odottaa lihakset jännittyneinä lelun liikahdusta. (c) EJP |
P.S. Jaksavimmille lukijoille on
tästä *klikkaamalla* bonus-track, mistä näkee kuinka totista ja oppikirjamaista touhu todellisuudessa on. ;) Lystin videon laitan heti, kun saan sen työstettyä.
2 kommenttia:
Lykky on aika nopsa tarraamaan leluun uudestaan kiinni! :)
Niin on. En haluaisi olla hiiri tai jänis tms.
Lähetä kommentti