Voihan kettu. Tässä firmassa on potenut yksi perheenjäsen maanantaista alkaen viruksen aiheuttamaa kuumetta, joka on vain naureskellut kuumelääkkeille ja keikkunut 39.7:ssä. Toivoin vastustuskykyni olevan huippuluokkaa, mutta turha toivo. Oli karmivaa herätä tänä aamuna paksun kurkun kera. Autolla ajaminen sattuu, ratin hellä pitely koskee olkapäihin ja ranteisiin. Koskee päähän. Vihloo silmiin, kun niitä liikuttaa. Ulkoilman hengitys raastaa kurkkua ja saa köhimään. Tietokoneen hiiren pitäminen väsyttää ranteen ja hauiksen.
Miten tämä liittyy koirablogiin? - Ajoitus on huippu! Jätetään tämän päivän epäviralliset agilitykilpailut väliin, jätetään myös viikonlopun Linnan koulutus väliin. Kun tänne kerrankin saadaan joku etelän ihme houkuteltua, minä köhin kulkutaudissa sängyssä. Toivottavasti on huono hyvä koulutus! Lisäksi sunnuntai-iltapäivälle olisi ollut peruutuspaikkana siivu jälkikoulutusta. Siinä ja siinä. Lykky "Valmet" Lykkensdorfin kanssa voi tulla liian hiki.
Onneksi toinen koira pötköttää sohvalla ja toinen lussuttaa rättiä selkäni takana. Illalla vedetään pitkää tikkua eli mitataan kilpaa kuumetta, pienimmän lukeman vetäissyt pääsee koiralenkille.
Olen tehnyt sellaisen ratkaisun Lystin kanssa, että puen aina ulos tossut jokaiseen tassuun. Säästymme kaikki lenkin jälkeiseltä suihkuttelulta. Toivottavasti tossut estävät altistuksen tarpeeksi kattavasti ja tassurakkulat jättävät meidät rauhaan. Tossut kopisevat hauskasti, puen Lystille kohta päitset.
Mätän lisää lääkettä kähisevää ääntäni kohti ja jään ihmettä odottamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti