Ajoin Lykyn kanssa kaupunkiin kävelylle. Testasin vetämättömyyttä ja nätisti-käskyä, mikä oli haasteellista, sillä Lykyllä oli kiire tutustua kaikkeen. Se olisi halunnut tutkia jokaisen liikkeen ja syvennyksen.
Liikennevaloissa Lykyn viereen pysähtyi polkupyöräilijä. Lykky vilkaisi tarakalla ollutta laukkua. Mies tästä innostuneena läpsäytti reittään "tseh, tuletule". Koirani vilkaisi miestä ja kääntyi katsomaan eteenpäin. Lohdutin miestä: "Ei sen kuulukaan välittää, koska kaikki ihmiset eivät tykkäisi." Ylpeänä katsoin ylvästä koiraani tapahtuman jälkeen.
Puhekielelläni: "Myö ajettiin Lykyn kanssa kaapungille. Testasin vettääkö koera ja ossaako se kävellä nätisti. Se oli vaekeempoo ku luulin, koska koeroo kiinnosti kaekki muu paetsi minä. Se ois männy jokkaeseen liikkeeseen. Liikennevaloessa meijjän viereen pysähty polokupyöräilijä. Lykky vilikas tarakalla ollutta laakkua, koska se melekein osu sen takaraevoon. Laakun omistaja tulukihti, että Lykky tykkäis siitä ja yritti suaha sen hyppeemään reittään vaste. Lykky sitä vuan vilikas ja jatko etteenpäen tuijjottamista. Minä sanoin ukkelille, että ei sen kuulukkaa sinnuu huomata. Olin kauheen ylypee koerastani sen jäläkeen."
2 kommenttia:
Minä oesin sanona jotta kaapuntilla. Hyvä koera sulla on, jättää höpelehtivät ukonköriläät ommoo arvoosa.
Mulla on tuo murre vähä jo viäristyny. Ku tarkemmin tuota kuulostelen, parhaiten korvaan ois käänä "Kuapungilla".
Lähetä kommentti