Perjantaina kaivoin pitkästä aikaa noutokapulan esiin. Työskenneltiin sillä sisällä. Hankeen en halua kapulaa viskellä, koska siitä tulee lieveilmiöitä. ;) Otin pitämistä, luovuttamista ja eteentuloja. Asenne kapulaan oli hyvä, ote rauhallinen ja napakka. Lykky ei ollut unohtanut syksyisiä pohjia. Helpotti.
Tänään pyysin poikaa videoimaan tottistelua *KLIK* (suosittelen taas videon asetuksista laadun nostamista, se tipahtaa, kun laittaa musiikin). Oli Lykyllä jäävät hakusessa. Ensin ei muistanut miten mennä maihin, sitten tarjosi sitä turhan usein. Sain onneksi muutamalla toistolla käskyt yhdistymään oikeisiin liikkeisiin. Nämä videoitiin, mutta se varmuus mikä oli pari viikkoa sitten, oli tyystin kadonnut. Videolla näkyy, että joudun antamaan kaksoiskäskyjä vartalolla eikä Lykyn pysähtyminen ole niin täsmällinen kuin on ollut. Seuraamisesta pidän kyllä, koiruus ei paina ja tulee kivalla vireellä. Luoksetulon loppu on vähän väljä, mutta ihan ok. Ensi viikolla olen lomalla, yksi tavoite on skarpata koko tottiksessa.
Jumpat olen sentään muistanut, sisällä kiipeilyt ja jalkojen nostot. Tänään rämmittiin syvässä hangessa, otin sen kaikille lihaskuntoharjoituksena, koska tavallinen kävely ei ollut mahdollista. Koirat etenivät hyljetyylillä, yrittivät kelluttaa etuosaansa puuterihangen päällä ja takaosalla potkia itseään eteenpäin. Se se vasta olisi videoinnin arvoista ollut.
3 kommenttia:
Hienoa tottista :) Ootko kokeillu jättää jäävissä seiso-liikkeessä palkkaa taakse ?
Hienoa, hyvä te! :)
Piia, takapalkkaa on käytetty, mutta ei noissa kuvauksissa, joiden piti olla lyhyt hetki tallentaa osaaminen: "Lähde poika mukaan, kuvaamiseen ei mene kauan." - Valitettavasti lyhyt kuvaussessio muuttui treeniksi, kun jäävät oli alkuun hakusessa - ja videointi paljasti loputkin puutteet. Palaamme koulutuksen alkulähteille takapalkan kera.
Kiitos Eeva, mutta tuosta yritetään parantaa. :)
Lähetä kommentti