keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Hään oon nahkamahainen tyttö

Kyllä nyt käy kateeksi ihmiset, joilla on lämmin treenihalli tai jotka asuvat tarpeeksi etelässä, esimerkiksi Australiassa. Tarkemmin ajateltuna käy kateeksi hekin, joilla on treenihalli, jonka alustalla koirat pysyvät pystyssä. :/ Ei sillä, että meillä olisi vielä lupa halleihin mennä, mutta oikeus kadehtia säilyy. :D Pakkasta on täällä nyt virallisesti 18.4 astetta ja ennuste lupaa kylmempää. Molemmat koirat nostelevat tassujaan jo lyhyellä lenkillä, joten ei ole paineita ulkoilla pidemmästi, onneksi, koska palelen itsekin. En tiedä auttaisivatko kengät tarpeeksi (koiria). Tuskin, koska molemmilla (kaikilla) on nahkamahat eikä meillä ole tarpeeksi pitkähelmaisia talvimantteleita (kellekään).

Jumpattu on ulkoilupiipahdusten lisäksi. Tässä on eilisen ja tämän päivän tunnelmia:

Lystin haava eilen

Iltarutiini: "on se kova leipomaan", katsoo kunnioittavasti kaupan täti edelleen.

Pohjavillansa karistanut Lysti

Lykky palelee, istui sekunnin, huom. maha

Lykyn niskaa

Videoin pikkuisen. Meillä ei oikeasti ole noin tehokas himatuikku*. Säädin vähän videon valaistusasetuksia, koska koirat näkyivät niin tummina. :P




*Ala-asteella opettaja kertoi vanhemmista, jotka eivät halunneet antaa lapselleen sellaista nimeä, josta väännetään heti joku kutsumanimi, kuten Markusta Make ja Pertistä Pera. He antoivat lapselleen nimen Kotivalo. Pojasta tuli Himatuikku. [hillitöntä naurua]

Ei kommentteja: