1. radalla kontaktivarma koirani hyppäsi A:n harjalta edessä odottaneeseen putkeen. Olin niin äimistynyt, etten osannut keskeyttää. Kohta se himpun varasti keinulta, yritti itse korjata, mutta keinu oli jo noussut. Tämän jälkeen yksi hyppy jäi hyppäämättä, joten hylkäännyimme. Matka jatkui muuten normaalisti. Hylky sinetöityi, kun pyysin Lykyn puomille takaisin 2o2o:iin. Rimoja ei tippunut. Suunnittelemani ohjaus oli kokonaisuudessaan ihan kökkö, en ehtinyt sinne minne piti. Silti nauratti maalissa, Lykyn kanssa oli niin mainiota mennä.
2. rata oli hyppäri. Siinä meiltä tuli alas 2 rimaa eli 10 vp. Tein runsaasti persjättöjä. "Vikkelä kaveri", totesi tuttu Lykystä. Aika oli nopein. Sijoitus oli ehkä 8. Radan pitäisi olla videolla, jonka toivottavasti saan myöhemmin.
3. oli agirata. Välissä olin kentän laidalla käynyt otattamassa A:ta ja puomia, millä kontaktit taas toimivat. Radalle mennessä oli este: Kavennetun sisääntulon toisessa laidassa oli pentu, ohjaaja toisessa laidassa pitkän hihnan päässä. Pyysin kaverinsa kanssa jutellutta sosiaalistajaa siirtämään pennun, jotta pääsimme radalle.
Nyt Lykky A:n ottikin, mutta U-putkesta tultuaan sujahti kepeille, kun piti hypylle. Rataan tutustuessani tämän kohdan rekisteröin, koska Lykky hakee kepit mielellään, mutten tarpeeksi jämäkästi ohjannut kuitenkaan. Sitten ohjaus ja koko touhu hajosi ihan täysin. Yritin jatkaa rataa normaalisti, mutta Lykky ei enää irronnutkaan, pyöri edessäni, tiputti 2 rimaa ja kaiken kukkuraksi hyppäsi puomilta kesken kaiken putkeen.
Ensin huonot jutut:
- Lykky keksi loikata alastulokontaktilta. Olen järkyttynyt edelleen. Niin kuin olen sen huolella kouluttanut.
- En osaa veikata mikä oli puomilta hyppäämisen syvin tarkoitus. Ehkä en kehaissut ylösmenon jälkeen ja koira luuli, että piti mennä putkeen?
- Rimoja tippui.
- Kolmas rata oli rehellisesti sanottuna katastrofi.
Hyvät asiat:
- Kisa-alueella Lykky ei välittänyt toisista koirista vaikka muutama sille rähisi.
- Se osaa edelleen levätä lepo- tai paikkakäskyn alla ennen radalle menoa.
- Lähtö
- Kepit
- A toisella agiradalla
- Kaikki ylösmenokontaktit
- Ohjaus ja yhteistyö on sujuvampaa.
- Ei se niitä rimoja räiskimällä tiputa.
- Yritin rohkeasti ohjata edestä ja suunnitella ohjaukseni Lykyn vaatimalla tavalla.
Eilisen euforia siis raukesi kuin Tuhkimon puvun taika.
Pohdin nyt kovasti mitä teen Lykyn loppuvuoden kisojen kanssa. Radat eivät ole olleet vaikeita, mutta samat virheet toistuvat. Olisi vielä 2-3 kisamahdollisuutta ennen joulutaukoa. Kontakteissa on fiksattavaa, samoin rimoissa. En vain tiedä pitäisikö ne saada varmemmiksi ennen seuraavia startteja vai painimmeko nyt sellaisten asioiden äärellä, jotka vain kisaamalla ja kisavireessä täytyy oppia. Lykky on kisoissa korkeammassa vireessä kuin harjoituksissa.
Rimoista on belgeistä ymmärtävä agilitykouluttaja sanonut, että kisauran aluksi niitä voi lennellä, mutta sitten asettuu. En ole aivan varma, koska monta riman räiskijää olen nähnyt. Lisäksi olen pohtinut, että jos haluaisin olla oikein looginen, kisoissakin pitäisi reagoida tipahtaneisin rimoihin. Lähimmät möllikisat on kaukana. :S Toisaalta Lykky on valmiimpi kisoihin kuin Lysti aikoinaan.
Lopuksi eilisestä: Unohdin kertoa, että eilen toisen ja kolmannen radan välissä oli ilotulitus, minkä ajan Lysti oli autossa. Hyvä tuuri ettei ulkona tai radalla oltu. Autosta hakiessani se oli aluksi nuupea, mutta rohkaistui, kun paukkuja ei enempää ollut. Siksikin kolmannen radan suoritus oli niin yllättävä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti