Lykyn vuoro

Lykyn tottistelut ovat jääneet tänne kirjaamatta. Perjantaina ja lauantaina treenasimme noutoa. Kapulan kiinnostavuus ja ote rauhavaiheineen alkavat olla makeat minun makuuni. Innon lisiessä itse nouto on suht varomaton. Kapula ja soraa lentää lukkojarrutuksen alta. 

Jäävissä olen treenannut jännitteen lisäämistä. Paikkamakuussa Lykky kestää mm. sen, että narupallo lentää takaa sen ohi ja vierii tai pomppii sen kuonon edestä eteenpäin. 

Uutena juttuna olen harjoituttanut takapalkalla luoksetulon pysäytystä seisoma-asentoon ja maihin. Näistä maihinmeno on räväkkä, harkitsen kyynärsuojia koiralle. Tasapainoksi kutsun välillä suoraan palkkaan, jottei vauhti kärsi.

Tänään matkasin Lykyn kera naapuriseuraan Anna Oreniuksen agilitykoulutukseen. Olen kuullut hänestä hyvää. Olen oikein tyytyväinen koulutukseen. Lykky veti itselleen tuntemattomaan halliin, katseli into piukeana ympärilleen, istui lähtöön ja sitten mentiin. Heleppoo. 22 esteen hyppyradalla oli tällaisia ohjauksia:

• Takaakierto-niisto-persjättöjä: Lykky kääntyy näppärästi, muista itse lähteä litomaan ajoissa!
• Haltuunotto ennen keppejä: treenaa haltuunottoa!
• Muistaakseni japanilainen, tätä olen mennyt kerran aiemminkin. On tuplapersjättö. Vaati  harjoitusta, mutta sujui sitten. Tuntuu kohtalaisen riskialttiilta ohjaukselta, koska koiraa en nähnyt kunnolla, toisaalta nopea ohjaus.
• Takaakierto-persjätöt: Tätä harjoiteltiin, Lykky helposti juoksi esteen ohi, itse olin myöhässä.
• Välistävedot ok, kepit ok. Valsseihini ei puututtu. :)

Aluksi mentiin pätkissä, lopuksi kokonaan. Kokonaista rataa mennessä sain pistää tossua toisen eteen ihan tosissani, Lykky ohjautui hyvin ja tuli saumaton olo. Juuri sitä olin kaivannutkin.

Mitäs sitten aletaan?

"Tervetuloa hyvä koiraurheilukansa tänne agilitykilpailuihin. 

Lysti starttaa taas kaksi starttia ja koirakko onkin tulossa Lysti-merkkisellä nelivedolla lähtölinjalle. Koira on kuuma kuin hellankoukku, istuu vaivoin ja siitä heti toinen hyppy takaakierrolla. Lysti hyppää takaakierron ja palaa riman yli, joten hylkäys heti alkuun. Siitä putkeen, hyppy, hyppy, rengas ja takaakiertoon, mutta Lysti juokseekin putkeen. Ohjaaja improvisoi, laittaa koiran toiseen putkeen, sieltä parille hypylle, kolmas väärään suuntaan ja hankala keppikulma, minkä Lysti hakee hyvin. Ohjaaja vedättää vielä ja on monta metriä Lystiä edellä. Lysti ei häiriinny, pujottelee loppuun, maalihyppy ja sen pituinen se. Uskaltaakohan ohjaajaa lähestyä. Yritän nyt kuitenkin."

- "No millä mietteillä?"

- "Ei yhtään huvita tämä touhu eikä se johdu nyt äskeisestä radasta. Eilen ei tuntunut yhtään siltä, että olen kisaamaan tulossa. Aamulla ei jännittänyt tippaakaan ja tuntui niin turhalta tulla kisoihin lainkaan, mutta tulipa kotikisat käytyä. Lysti kuumui ihan valtavasti ja sillä menee kerta kaikkiaan yli. Se haukkuu kimeää haukkua radan ulkopuolella ja silmät liikkuu kuin pingispallot. Oli tuossa omia ohjausvirheitäni, tietysti, mutta on tuo koira mahdottoman impulsiivinen ohjattava. Se hakee ohjausvihjeen ihan mistä sattuu. Ei tuollainen mitään yhteistyötä ole, kun toinen kaahaa mihin sattuu."

- "Millä mielellä toiselle radalle?"
- "No siellä on keinu, jolta Lysti kuitenkin lähtee pois etuajassa, että se rata loppuu sitten siihen."

"No nyt on toisen radan aika. Tämä onkin ollut varsin haasteellinen ja jopa erikoinen rata. Lysti kiskoo radalle ja istuu lopulta lähtöön, missä ensimmäinen hyppy on kentältä pois päin. Siihen ohjaaja valssaa ja sitten onkin kaksi takaakiertoa - päällejuoksua, sujuvaa on. Siitä puomille ja tästä puomin alla olevaan U-putkeen. Ohjaaja laittaa koiraa putkeen, mutta koira meneekin uudelleen puomille. Hylkäys siitä. Tästä jatketaan toiseen suuntaan suoraan putkeen, minkä jälkeen Lysti hakee renkaan, joka ei radalle kuulu. Siitä taas jatketaan, hyppy ja takaakierto ja putkeen. Putkesta hyppy ja takaakierto, siitä keinulle. Ja ihmeitten aika ei ole ohi! Lysti ottaa keinun nyt normaalityyliinsä ja nyt on ohjaajalla kiire. Nyt on kova kiire! Lysti suoraan putkeen ja jäljessä juokseva ohjaaja huutaa rengas, minkä Lysti hakee ja siitä hankalahko nurja kulma kepeille. Kepeille tulee ylimääräinen pyörähdys, kun koira jää katsomaan että mihin se ohjastaja jäi. Siitä pituudelle, u-putkeen, hyppy, u-käännös. Lopulta A, mille ohjaaja Lystin pysäyttää ja hyppy maaliin."

- "Miltä tuo rata tuntui?"

- "Lysti oli niin intona, että oli homma saada se istumaan lähtöön. Puomin alla oleva putkijuttu oli aika jännä. Koira piti saada U-putkeen ja sen jälkeen piti itse kiertää puomi ja saada koira toiseen päähän pitkää suoraa putkea ja pian olla toisessa päässä hypyllä koiraa ohjaamassa, koska sitten oli takaakierto. Meille oli ihan toivoton se suora, missä keinun jälkeen tuli suora putki, isolla välimatkalla rengas ja hankala keppikulma. Sen suorittamiseksi pitäisi olla keinuvarma koira ja keppiosaaminen hyvää. Mulla ei ollut mitään saumaa ehtiä edelle, koska Lystin vierellä piti olla keinun ajan.

Jos jotakin hyvää, niin lähdöstä se ei varastanut ja kontaktit otti hyvin eikä linkuttanut. Huonoa on se, että mitään fiiliksiä ei ole kisata. Huomenna olisi agivalmennus ja seuraavana viikonloppuna kisat, mutta ei voisi vähemmän kiinnostaa. Lystin kanssa pitäisi saada taas kunnon treeniä, nykysysteemi ei vetele. Sitä mietin, miten paljon on järkevää panostaa Lystin kanssa tekemiseen. Jos jonkin treeniputken saisikin kasaan, tehty työ äkkiä valuu hukkaan, jos iskee tassu- tai mahavaiva. Pitäisi lopulta tajuta, että ei meistä ole tähän hommaan. Hävettää jo."

Zap, tap,ts vai ap?

Molemmat koirat on taas ryhmätreenattu.

Lykyllä meni treeni varsin kivasti. Taas se kokeili onneaan ja olisi varastanut lähdöstä, mutta seuruutin takaisin. Pimeät putkikulmat se hakee kaukaa. Niisto tehtiin muurille, pystyin lähtemään tosi aikaisin eikä koira kuulemma edes meinannut oikaista. Siististi se hyppi muutenkin, kun olin ajoissa ja jätin tilaa. Kiva. :)

Pujottelussa Lykky kestää hyvin häiriötä, persjättöön mulla tuli kiire, hyvä niin. Avokulma vaatii hiomista: Oli sellainen kohta, missä koira lähetettiin suoraan putkeen, mistä se tuli takaisin hypylle ja siitä kepeille klo 8:n viisaria pitkin. Lykky on äärettömän herkkä hartialinjalleni. Jos käänsin itseäni yhtään liian aikaisin, oli koira toisessa välissä ja jos yritin kääntää hartioita toiseen suuntaan, koira lähti keppien sijaan hakemaan muita esteitä. Treeniin meni siis tämä keppikulma edelleen.

Kuva (c) Terhi

Radan ainoa kontakti oli A. Nyt tulee pitkä selitys: Olen käskyttänyt koiran aluksi kosketusalustalle, sitten kontakteille kosketusalustalle sanomalla "kiipee". Tassun osumisen olen merkannut naksuttimella ja sanomalla "zap" yhtä aikaa. Olen sanonut zapin, koska se on merkkauskehusana, millä merkkaan muunkin oikean toiminnan, ja on käytössä vaikka naksutinta ei olisi. Nyt näyttää siltä, että Lykky kiipeellä hakee kontaktiesteen silmiinsä, mutta vasta zap merkkaa sille kontaktitäppäystä. Koutsi kysyi, miksi sanon zapin niin myöhään. Selitin em. jutun. Kun kokeilin sanomalla zapin hyvissä ajoin, Lykky selvästi rytmitti ja täppäsi kontaktille. Tavallaan ihan hyvä juttu ja vieläpä varsin looginen, jos yritän miettiä koiran ajatusmaailmaa. Mutta voinko merkkaussanaa sanoa ennen kontaktia, sotkeeko koira? Vähän kuin naksauttaisi ennen kontaktia. :S Vai yhdistääkö se zapin joka tapauksessa kontaktiin? Muutanko vain vähän? - Sanonkin tap, tss tai ap, mikä olisi jo aika looginen up. Testaan miten Lykky reagoi näihin. Kiipeetä ei enää taideta tarvita. Olen halunnut Lystille ja Lykylle samat käskyt, mutta alkaa tulla eri käskyjä kuitenkin, vähän ärsyttää. Pikkuisen vihloo sisimmässä myös englantilaisen kuuloinen up, mutta minkäs teen, jos belgialaiseni ymmärtää sitä paremmin kuin savoa. ;)

Radan reunalla pidin Lykkyä lepo-käskyllä maassa. Siinä se lelu suussa pötkötti höntyilemättä.

Lystin ryhmätreeni oli tänään. Eka radalla se oli vähän hitaampi, toisella kuumui. Vinkuhaukkumisesta sen tietää. Sattumalta sama takaperoinen avokulma oli kuin Lykylläkin, treenata pitäisi. Pakkovalssin se luki hyvin, joskus on tullut ohjauksesta läpi. Puomi-putki-erottelu toimi, kun hidastin ajoissa, sillä puomi oli ensin ja jarrutukseen koira reagoi suotuisasti. Muistaisinpa jarruttelun kisoissakin.

Nyt koira hyppäsi kesken kaiken tutultakin keinulta. Minusta se oli taas säikähtänyt hyppy, plääh. Uusinnalla teki hyvin. Viikonlopun kisoissa otan keinun uudelleen, jos noin loikkaa.

Ruokajutut vielä. Lysti syö nyt pelkkää kala-riisi-nappulaa ja kopkopkop, toistaiseksi näyttää hyvältä. Olen syöttänyt sitä kolmesti päivässä, jotta lihoisi. Jotta on varaa laihtua, jos menee kaikki taas pipariksi.

Tottista ja munakkaita

Lysti linkuttaa ulkona, sisällä sileällä pystyy kävelemään. Etutassun anturassa on 4 x 4 mm kokoinen nahkapuutos, rakkulan jälki taasen. Keitetty kananmuna & huuhdottu keitetty riisi -dieetti on jatkunut, paitsi (jatkoa seuraavassa kappaleessa). 10-12 vapaan kananmunan paketti ei riitä kahtakaan päivää. Kassa ihmettelee, miten kova täti olen leipomaan vanukkaita ja munakkaita, ja bonuskortille kirjautuvia ostoja seuraavan mainososaston merkonomin silmät lävähtävät selälleen. 

Uskaltauduin syöttämään ahventa, koska vaalea kalanliha saattaisi kelvata punaista kalanlihaa sietämättömille eikä allergiatesteissä näkynyt reaktiota kaloille. Olisi kivaa tai jopa hengen pelastavaa, jos kananmunan lisäksi olisi joku toinen proteiini. Tassurikko tuli jo ennen kalakokeilua, mutta ahvenesta ei toistaiseksi tullut uutta. Löysin Cibaun kala-riisi-nappulan. Onko kellään kokemusta murkinasta? Monta nappulavaihtoehtoa ei nimittäin ole. Aikamoinen pettymys on löytää  hypoallergeeninen ankka-riisi, jossa onkin perunaa (ei käy), maissia (ei tule kuuloonkaan), kauraa (ehei) tai broileria (nounou). Voihan olla, että kala-riisikin tekee oireita, jolloin ei auta muu kuin jakaa onki- ja pilkkivuorot kaikille halukkaille. ;) Mutta kaiken koirille kokkaamisen jälkeen olisi kiva päästä helpommalla edes väliaikaisesti. Lykyn puoli-barffaus tuntuu tosi kevyeltä Lystin ruokinnan rinnalla.

Kotitemppuna olen opettanut peruutusta. On Lysti sitä jonkin verran ennenkin osannut, mutta nyt treenataan vielä paremmaksi. Ehkä agilitykisojen lähtö saa aivan uudet ulottuvuudet liikeen hiomisen myötä. Kaukokäskyilläkin saa oivaa jumppaa.

Lykyn kanssa ajelin tänään pk-kentälle ryhmätreeniin tehdäkseni hissukseni sivussa paikkamakuun. Sattuikin yksi malinois-ihminen koulutusvuoroon ja vielä kaipasi (?) koulutettavaa, joten pääsin kädestä pitäen -ohjaukseen. Olin aika pihalla noin ajatuksellisesti. Kait muillakin on joskus päiviä, jolloin ei vaan pää toimi? Tämä sekoilu varmaan tarttui Lykkyynkin. Se oli vähän vallaton, istuminen niin ja näin, haukkuminenkin sitä sun tätä, seuruussa vilkuilua ja sillä viisiin. Tuhannen tulimmaista! 

Terhin ottama kuva

Katsottiin pyynnöstäni ensin seuraamista, missä kaikesta varomisesta huolimatta koira on alkanut painaa. Vasemmalle kääntymiset auttoivat nyt. Minun pitäisi hiljentää vauhtiani ja olla kiihdyttämättä kulmiin. Toisena aiheena koutsi tarttui haukutuksen parantamiseen ja hyväksikäyttöön.

Kolmantena opettelimme kontaktia. Ja jummi, kun tätä ollaan katsottu edelliselläkin kerralla saman kouluttajan kanssa eikä olla edistytty yhtään. En kerta kaikkiaan ole muistanut tätä osiota. Kontaktia ja jännitystä saisi jäävissä olla, siitä oli kasvattajan luona käydessäkin puhe ja Maijakin maininnut sen sata kertaa. Mistäs sen skarpin paikkamakuun työstää, jos tämä puuttuu? Lupaan taas, että otamma tehokuurin kontaktia.

Agilitya aina vaan

Treenasin molemmat. Oli halkoja kyydissä, joten kävin yhden koiran kanssa kerrallaan kentällä. Ei siinä hirveästi järkeä ollut, mutten voinut molempia samaan häkin puoliskoon survoa eikä pojan nostoapu ollut käytettävissä. 

Tein periaatteellisen muutoksen Lykyn kanssa. Ennen se on saanut vetää kentälle ja halliinkin on rysäytetty sisään suunnilleen karmit kaulassa. Päätin lisätä hallintaa, koska Lykyn vietti ei riehumislisiä tarvitse. Kokeilin miten onnistuu seuruutus kentälle. Toimihan se! Jihuu. 

Molemmilla tein keskiviikkoiset tehtävät. Ensin pujoteltiin itsenäisesti. Molemmat kestivät hyvin etäisyyttä, jo keskiviikon treeni oli työstänyt pujottelua eteenpäin. 

Toisena oli alastulokontaktit. Lähtötilanteessa molemmat lähtivät liikkeestäni, mitä jo keskiviikkona selvennettiin. Tänään Lykky irtosi kerran liian aikaisin ja peruutti ihan itse kontaktille, joten olen jossakin vaiheessa ollut johdonmukainen. Muuten se ei mennyt vipuun eikä Lysti kertaakaan, joten tässä pitää itseni muistaa olla tarkka.

Lykyllä tarkistin slalomit ja välistävedot, nekin ovat kypsyneet sitten heinäkuisten (!) treenien.

Agilityn jälkeen paikkamakuutin Lykyn kaverin treenatessa. Heidän leikistään Lykky nousi, palautin maihin. Uusinnalla jätin Lykyn eteen leikkipatukan. Koira piti kontaktin minuun koko ajan ja noin 2 minuutin kohdalla vapautin sen lelulle ja leikkiin. 

Lykyn ylösmenokontakti vaivaavat edelleen. A:lle ja keinulle se rytmittää hyvin, mutta nyt on ongelma puomin ylösmenolla. Siinä se tuntuu arpovan eikä hoksaa mikä on juju. Ensi kerraksi taidan ottaa taas avuksi kosketusalustan. Joku alun perin fiksu olisi varmaan aina pysäyttänyt ylösmenolle, mutta minua käy koiran kroppa sen verran sääliksi, että olen valinnut tällaisen (pitkän ja polveilevan ja ympyrää kiertävän jne.) tien.

Agia ja saalistusta

Tiistaina tottistelin Lykyn kanssa. Pääasiana oli oikea asenne noutoon. Saalistus ja leikki kantaa, koira edistyy. Paikkamakuuseen paneuduimme toiseksi. Häiriötreeneistä on ollut apua, koska nyt vuffe pysyi maassa vaikka olin lähes kokonaan piilossa. Muuta häiriötä en tehnytkään ja tarkoitus oli pitääkin helppo treeni. Palkkasin hyvin. 

Keskiviikkona saimme agilityvalmennusta yksilönä että ryhmänä. Lysti suoritti radan aluksi pätkissä, pysähdyttiin korjaamaan virheet. Harjoitusta kaipaa alastulokontakti, jossa koira lähtee helposti liikkeeseen mukaan, jos teen persjätön. Toisena tullaan opettelemaan itsenäisempiä keppejä. Teki nannaa pätkien korjaamisen jälkeen suorittaa koko rata nollalla maaliin. Koutsin kiva neuvo, kun morkkasin omaa ohjaustani, vääriä valintoja ja hilkku-nollia: Ei kannata ottaa henkilökohtaisesti virheitä, koiran osaamisellekin saa sälyttää osansa.

Lykyn kanssa tuli - yllätysyllätys - samat jutut. Lykky varasti lähdöstä ja vein sen alkuun. Hyvä, jos tarkoittaa sitä, että rata imee puoleensa. Se ei osannut puomin ylösmenoa. Vire oli korkeampi kuin yhden hypyn takaa, joten homma on vielä kesken. Tämän etukäteen arvasinkin. Alasmenolla se lähtee helposti liikkeeseen mukaan, joten siihen treeniä myös. Kolmantena opeteltiin itsenäisempiä keppejä Lykylläkin hoksaamisen kautta.  

Kuva: EJP

Tänään oli oman seuran ryhmätreenit Lystin kanssa. Koutsia ei ollut, joten kipittelimme edellisen ryhmän rataa keskenämme. Samat tutut virheet toistuvat: lähtö (palautin peruututtamalla), alastulokontaktit (uusinnalla otti) ja hankalahko keppialoitus (uusinnalla ok), mitä ei yhtään helpottanut pimenevä ilta ja muutamat sammuneet kentän valot. Onneksi pääsin ottamaan useasti keinun, minkä alastulolle Lysti rohkeni lopulta pysähtyä odottamaan, että erkanin puoli askelta.

Se ilme

Miltei ilmoitin Lykyn ensi viikonloppuna pidettäviin agilitykisoihin. Viime hetkellä tunsin epävarmuuden aallon kuohuvan ylitseni ja peruin aikeeni. Lykky tuntuu teknisesti valmiimmalta kuin Lysti startatessaan, mutta yleisvarmuus puuttuu. Tuleeko sellaista kisaamatta? Ehkä lokakuussa on h-hetki.

Kontaktien ylösmenoilla on edistytty, kosketusalustaa ei enää ole. Alastulon koira juoksee, jos en käske pysähtyä. Tein tästä päivästä videokoosteen: *KLIK*. 

Tässä *kliksistä* on hetki jäähdyttelyä ennen loppuveryttelyä, jolla Lykky ei taaskaan irrottanut otettaan rakkaasta purutyynystään. Mutta mikä parasta - Lykylläkin olen nähnyt Sen ilmeen treenin päätyttyä. Sama mikä Lystillä, iloinen "enkö ollutkin hyvä?" Ei sen parempaa palautetta ole. :)

Olen tehnyt uuden aluevaltauksen. Vedän agilityssa pientä penturyhmää. Olen yllättynyt, miten kivalta tuntuu opettaa toisia ja nähdä pentujen hoksaavan. 

"Hyvää huomenta hyvät koiraurheilun ystävät"

"Ja tervetuloa kauniiseen syysaamuun seuraamaan agilitykilpailuja, joihin Lysti jälleen osallistuu. Aika haasteelliselta on toistaiseksi näyttänyt kolmosten rata, mineista ja medeistäkään ei monikaan saanut tulosta, sama näyttää jatkuvan maksien kanssa. Yllättäviä ongelmia tuottaa kepit, jotka ovat päin A-esteen sivua. Ohjaajilla on kiire jatkaa rataa ja koirat jättävät kepit kesken."

"Lysti starttaa aivan alkupäässä. Nyt ohjaaja jättää sen odottamaan vuoroaan. Koira tuttuun tapaansa nousee seisomaan, mutta ohjaaja käännähtää heti ja käskee uudelleen istumaan. Hetken päästä sama toistuu ohjaajan pysähtyessä ja jatkaessa kävelyään kohti vastaanottopaikkaa. Ja näin liikkeelle, hyppy, pituus, pussi, hyppy mennään ihan suoraan ja sitten keinu miltei samalla suoralla linjalla. Lysti ei malta odottaa keinun laskeutumista vaan hyppää ilmaan ja jatkaa samalla vauhdilla suoraan U-putken väärään suuhun. Voi elämän kevät! Ja ohjaaja on pihalla kuin puutarhaletku! Se on hylky taas! Putkesta puomille, ja nyt otetaan alastulokontakti kunnolla. Siitä U-putkeen, renkaalle ja tiukka kahden valssin pyöritys ennen A:ta. A:lta jälleen putkeen ja kepeille. Lysti hakee hyvin kepit, joille tullaan tiukasta nurjasta kulmasta. Ohjaaja ottaa paljon sivuttaisetäisyyttä, koira silti pujottelee varmana loppuun. Siitä hyppy ja toinen ja mitä tekee ohjaaja? Ohjaaja iskee jarrut pohjaan niin että kivituhka lentää! Lysti reagoi välittömästi ja pysähtyy, uudella käskyllä hyppää esteen. Vielä takaaviistoon putkeen ja viimeisin hyppy, jonka ohitse koira hyppelehtii. Ohjaaja nauraa. Mitä tuohon nyt voisi oikein sanoa, aikamoinen töräys taas koko suoritus. Etsin hänet käsiini."

- "Mitä äsken oikein tapahtui?"

- "No ensinnäkin olin päättänyt, että Lysti ei varasta, että ennen kun asetun paikoilleni ottamaan vastaan käännähdän muutaman kerran ja varmistan että se istuu. Tepsi viimeksikin. Keinu oli Lystille vieras ja kävi kuten viime kisoissa vaikka mielestäni olin vieressä turvana. Tämä alkaa olla nyt ongelma. Tuttu keinu sentään sujuu. Keppeihin olen tyytyväinen. Lopun hypylle ennen putkea olin suunnitellut valssin, mutta päätin kokeilla miten koira reagoi jarrutukseen. Treeneissä muutama tiukka käännös on niin ohjattu. Hyvin reagoi, mutta systeemi vaatii hienosäätöä. Niin no, keskiradan valsseihin olen tyytyväinen, en tiedä olisinko videolta nähtyäni, mutta nyt ei kuvattukaan, mutta koira ei ainakaan tuntunut kaartavan pahasti."

- "Onnea toiselle radalle."
- "En uskalla kiittää ettei tule epäonnea. [heh-heh]"

- "Ja sinne lähti ohjaaja koiran kanssa jäähdyttelemään."

"Tervetuloa kaikki toiselle radalle. Tällä kertaa alku on melkoinen ongelma. Kepeille tullaan putkesta kiireellä kahden hypyn kautta ja aivan keppien sisäänmenon vieressä on pituus. Epäonnistuneita suorituksia on tullut molemmilta puolilta ohjaamalla, saas nähdä miten Lystille käy. He ovatkin jo lähtöviivalla. Koira nousee taas kerran seisomaan, mutta ohjaaja käskee sen istumaan ja siihen Lysti asettuu. Hypyltä koira heti umpiputkeen pakkovalssilla ja siitä takaakiertoon, hyppy ja siinä se on! Mutta ei suinkaan hyvässä mielessä! Koira hyppää pituuden ja näin sitä on taas yksi hylkäystulos hankittu, onneksi niitä ei kisakirjaan merkata, alkaisi muuten olla iso pino komerossa. Ohjaaja käskyttää  koiransa kepeille, ei ongelmaa, siitä mutkaputkeen, 2 hyppyä suorassa linjassa ja sitten yksi sikaani, josta valsseilla renkaalle ja U-putkeen. Siitä pussi ja suora putki. Rauhallista ja hyvää ohjausta ja menoa. Lopun 5 hyppyä oksereineen loivasti kaartaen ja helposti menevät."

- "No mitäs sanot tästä radasta?"

- "Tuo kepeille vienti vaan oli vaikea. Kokeilin rataantutustumisessa valssilla sisäpuolelta, mutta siinä joutui kiertämään estejohteen ja kaikki näkemäni koirat, jotka ohjattiin sitä kautta, menivät toiseen väliin. Hylkäyksen jälkeen olikin sitten tavallaan hyvä nolla ja hyvä fiilis jäi siinä mielessä."

- "Mitkä on jatkosuunnitelmat?"

- "Varmaan Lystin kanssa startataan parin viikon päästä seuraavan kerran. Yksi valmennus saadaan tähän väliin. Jotakin pitäisi nyt keksiä, ei tätä hylkäysputkea pitkään jaksa. Välillä käy nolla hilkulla ja välillä tulee ihan sutta."

- "Hyvää kotimatkaa."
- "Kiitos."

Agilitya ja tottelevaisuutta

Eilen olin Lystin kanssa agilityn ryhmätreeneissä. Mentiin 2 eri rataa. Ensimmäisellä tuli ihmeellinen jumi takaakierrossa, Lysti irtosi joka kerta kauempana olleelle renkaalle. Toistoilla tein kahta virhettä, joko en kääntänyt tarpeeksi tai peruutin. Höh. Jälkikäteen tuumin miksen auttanut koiraa niistolla. Tämä ei ole meidän ensimmäinen takaakierto-ongelmamme. 

Toisen radan ongelmakohta oli yksi hyppy välistävedon jälkeen. Oli pimeää jo ja valot kentällä. Veikkaan että Lysti ei kunnolla nähnyt, mutta en kunnolla ohjannutkaan. Lopuksi löytyi taas  kunnon rytmitysongelma. Voisin jarruttaa enkä kiihdyttää, kun koira pitää saada jarruttamaan ja kääntymään. 

Hyvää oli lähdössä pysyminen, kepit ja kontaktit. 

Oma fiilikseni oli treeneissä kateissa. Halusin vaan kentältä nopeasti pois. Kisat on huomenna. Niitä sentään odotan innolla.

Illalla olin klikata Lykyn agi-kisoihin, mutta jätinkin vielä laittamatta. Kaipaan varmuutta lisää.

Tänään treenasin Lykyn kanssa A:n ylösmenokontaktia ilman kosketusalustaa. Kyllä se sieltä alkaa vihdoin löytyä. Alastulolla löytyy pysäytys tai 2o2o. Jihuu! :) Tämän jälkeen koira sai odottaa lepo-asennossa hakiessani kapulaa. Toisena oli noutoharjoitus, ja sainkin otetta ja ilmettä sellaiseksi mitä olen kaivannut. Nopeasti koira hoksasi maanantaisen harjoituksen idean.

Myöhemmin ajoin pk-kentälle. Maijan kanssa katsottiin taas kokeeseen ilmoittautuminen pk-tyyliin, kivasti aktivoituu koiruus ilman hetsausta, siitä palkkasin erikseen. Paikkamakuussa toinen koira ei ole paha, mutta toisen koiran lentävä lelu nostattaa istuma-asentoon. Treenit jatkukoon. Ostolistalle tulee jalkapallo, näytti olevan superkiinnostava.

Lykyn tottista ja agilitya

Tiistaina tottistelin Lykyn kanssa kahdestaan. Oli ihmeellisen lämmintä, aurinko paistoi ja varjossa oli 20 astetta. Ihanalta tuntui. Etäpalkalla seuraamista, maahanmeno ja paikkamakuu. Hyvin sujui. Tässä tulee pointti miksi tästä kirjoitan: Yleensä otan lelun hoteisiini kentän ulkopuolella, minkä jälkeen koira alkaa normaalin lenkkeilyhaistelunsa. Nyt irrotutin lelun, koira sitä vain tuijotti, joten annoin lelun takaisin. Käveltiin hyvän matkaa kotiin päin, pyysin irti taas. Sama juttu. Kolmas yritys jonkin ajan päästä - vieläkään ei ollut aika kypsä. Koira siis käveli koko kotimatkan lelu suussansa. Olisiko pikkuisen saalisvietti kasvanut edellisen päivän purujen myötä? 

Tänään oli agilityvalmennusta. Ennen aloitusta ehdin kerrata A:ta kosketusalustan kera, onnistui vaikka vauhtia oli putkesta. Rimakorkeus oli 60 cm, pysyivät hyvin. Vain kaksi tipahti, kun itse kohelsin. :) 

Rataa suoritettiin kolmessa pätkässä. Pätkiin kuului takaakiertoja, erilaisia valsseja, takaakierto-persjättöä ym. Mainiosti kulki pentu. Nyt kokeili varastaa lähdöstä ensimmäistä kertaa. Palautin torujen kera. 

Keinujarrutus (c) Terhi

Lähtölupaa odotellessa (c) Terhi

Koutsi sanoi kivasti viskattuani Lykylle palkan huitaistuani sen väärään putkeen: "Ei kannata väärin luetuista ohjauksista palkata. Moottoria sillä riittää muutenkin. Sehän tekee tätä ihan intona."

(c) Terhi

P. S. Lystiä ei olla unohdettu. Se piti lauantain kisojen jälkeen su ja ma huilia agilitysta, huomenna on sen treenivuoro.

Agia, tottista ja purut

Sunnuntaina Lykyn kanssa kokeilin täysillä vedätystä ylösmenokontaktilla. Joidenkin mukaan se on varma konsti saada koira astumaan kontaktille. Me ollaan se poikkeus. Malinois pystyy vauhdissakin hyppäämään korkealle. Ongelma kulminoituu A:lla. Kraah - ärsyttää etten osaa opettaa!

Tässä on Terhin ottamia kuvia keinulta, kiitos!

Iltapäivällä ajoin saman koiran kanssa pk-kentälle tottistelemaan Maijan kanssa. Siellä oli paljon muutakin porukkaa, joten Lykky sai hyvää häiriötä. Seuruutin ja teetin jäävät kahden muun koiran tottistellessa. Lopuksi katsottiin paikkamakuu. Koira kestää, että vierelle otetaan koira luoksetuloon. Tämä on harjoitusta alokasluokan tokokoetta varten. Sieltä rivistä säntää ihan varmasti muutama vuhve omistajansa luokse ja Lykyn on silloin kestettävä paikoillaan.

(c) Terhi

Eilen ajoin Lykyn kanssa kasvattajan luokse. Siellä tottistelin ja pyysin apua noutamiseen. Olen noudattanut viimeksi keväällä, silloin vauhtinoutoja, mikä ei ole ideaalia koiran otteelle. Nyt sain kädestä pitäen neuvoja kuinka edetä. 

Lopuksi katsottiin purut. Se oli Lykylle ensimmäinen kerta. Koira olisi lahjakas myös siihen lajiin. Ote hyvä, vietti hyvä, kanavoi hyvin. Tässä on linkki videoon, missä Lykky leikkii maalimiehen kanssa. Aloin miettiä pitäisikö sittenkin alkaa suojelua harrastaa. Lykky on ahnekin, joten jäljen opettaminen ei voi kamalan vaikeaa olla. Toistaiseksi en ehdi.

(c) Terhi

Agilityn piirinmestaruuskisat

"Tervetuloa kaikki koiraurheilun ystävät tänne agilityn piirinmestaruuskilpailuihin. Uteliaat silmät kohdistuvat jälleen Lystiin ja ohjastajaansa. Lämpötila on 10 tienoilla ja taivas pilvessä, toistaiseksi ei sada. Kilpailijoita on yhteensä vain kolmisenkymmentä, mikä tekee kisoista kivan mittaiset. Tuttavallista keskustelua käydään radan reunamilla."

"Nyt Lysti asettuu lähtöön tai pikemminkin aloittaa tutun röyhkeän askelluksensa ohjaajansa vierellä. Ohjaajan pysähtyessä toisen esteen viereen on Lystin kuono jo käynnistänyt ajan ottamisen, ohjaajalle tulee kiire. Rimat on 65 sentissä ja näppäränä koira alittaa ensimmäisen riman. Toisen hyppää ja syöksyy putkeen, ei auta vaikka ohjaaja haluaisi ensin hyppäyttää sivuun kolmannelle esteelle. Koira kirmaa putkeen vielä uudelleenkin ja ohjaaja katselee. Lopulta Lysti kysyy suuntaa ja pujottelu alkaa nnnäin. Siinä takanaleikkaus, mistä Lysti ei häiriinny vaan rytmikkäästi kepittää menemään. Hyppy, suunnanvaihto valssilla ja keinu. Siisti keinu, siitä kaksi hyppyä kaartaen ja ansahyppy välttäen, hyppy ja houkuttelevan putken ohi kaksi hyppyä, valssilla putkeen. Vihdoin näyttää agilitylta. Putkesta rengas, minkä jälkeen tiukka kulma puomille valssilla. Kontakti ok, siitä muuri ja toinen hyppy, takaakierto-persjätöllä se, A ja kaksi viimeisintä hyppyä. Alku oli onneton, kepeiltä lähtien siisti rata. Etsin heti ohjaajan."

- "No millä fiiliksillä?"

- "Sainpa maistaa ihan itse keittämääni myrkkysoppaa. Lähtö on ollut hiippailua. Nyt koira käynnisti ajanoton ja jätti ekan riman hyppäämättä. Alku oli hankala. Parista vaihtoehdosta valitsin tuon ohjauksen, ei selvästikään ollut hyvä. En ole ainut, jonka koira meni putkeen vaikkei pitänyt. Maailman huonoin selitys, mutta silti. Siitä loppuun olen tosi tyytyväinen. Kepit hyvät, samoin kontaktit ja vältin loput ansaesteet, ettei pelkkänä miinaharavana menty koko rataa. Valsseissa yritin olla ajoissa ja minusta Lysti ei sellaista lenkkiä tehnyt kuin viikko sitten."

- "Mitäs nyt?"
- "Käyn lämmittelyesteillä harjoittelemassa lähtöä."

- "Sinne ohjaaja menee iloisen oloisena."

Studiosta mainitaan tässä välissä sen verran, että *nettipalvelussamme tässä* näkyy äskeinen rata, kiitos Sarille kuvaamisesta.

"Nyt on toisen radan aika. Koira istuu lähdössä, ohjaaja sen jätettyään astahtaa kerran koiraa kohti ja koira yhä istuu kuin tatti. Heti toisella hypyllä on kaikki jarrutusmerkit käytössä, suorastaan kahden käden valssin ja jaakotuksen sekoituksella koira työnnetään takaisinpäin kolmannen esteen taakse kiertoon ja neljännelle, joka on siinä vieressä. Siitä putkeen, joka kääntyy väärään suuntaa. Heti pujotteluun, hienosti Lysti hakee kepit. Ohjaaja pysyy vasemmalla puolella toisin kuin muut kilpailijat. Siitä rengas, hyppy ja Lysti irtoaa putkeen. Ohjaaja kipittää vastaan seuraavan hypyn taakse, missä niisto ja persjättö, toinen hyppy, irrotus kolmannelle hypylle ja pituudelle ja nyt on ohjaajalla hyvä etumatka, saa vaihdettua koiran edessä puolen, mutta voi sentään, hypyn sijaan törkkää koiran putkeen! Se on hylky, onpa harmi! No tällaista se agility on! Ohjaaja poimii koiran putkesta, takaakierto muurille hyvä, irrotus putkeen, persjättö. Taas hyppy, niistolla koira seuraavan hypyn johteen ympäri, takaakierto ja maaliin."

- "Mitkä tunnelmat on nyt?"

- "Hyvät tunnelmat. Lähdössä koira pysyi. Sain sille lämmittelyesteillä muistutettua mitä istu tarkoittikaan ja palkattua sitä. Alun tiukka käännös meni just kuin ajattelin, samoin putkeen lähetys ja kepit ja hankala radan takaosa. Lysti irtosi kivasti ja oli flow päällä. Olin kaavaillut  hyppy-muurikohtaan toista kuviota siltä varalta, etten ehdi Lystin eteen. Nyt kun ehdin, menin vaihtoehtoisella ohjauksella. Lupaan ja vannon kautta kiven ja kannon etten enää ikinä vaihda suunnitelmaa kesken rataa, jos ei ole aivan pakko. Sillä toisella ohjauksella putki ei olisi kutsunut kuten nyt. No loppu meni taas hyvin. Pidin rataprofiilista muutenkin, välillä sai mennä täysillä ja sitten oli taas koira koottava tiukkoihin käännöksiin. Lysti oli kuulolla ja oli kyllä aivan ihanaa. Ei sillä etteikö se putki harmittaisi, mutta radan jälkeen Lysti katsoi taas sillä "enkö ollutkin hyvä" -ilmeellä, mistä niin kovasti pidän, että melkein pakahdun onnesta."

- "Mitkä on jatkon suunnitelmat?"

- "Viikon päästä taas kisataan, jos koira pysyy terveenä."

Faktaa kesäkurpitsaa vastaan

Hah!

Terveysportista löytyi tieto: sen mukaan kurkku, meloni, kurpitsa ja kesäkurpitsa aiheuttavat allergisia oireita erityisesti tuoksukille allergisille (Lysti). Sillä lailla.

Agilitya

Molemmat koirani ovat harrastaneet agilitya kanssani.

Lystin kanssa olin eilen ryhmätreenissä. Se ei ollut niin räyhä kuin joskus on ollut, ripeä kuitenkin. Radalla oli välistävetoja, sujuivat, ansaputki vältettiin myös. Putki-puomi-erottelu ei onnistunut ihan heti. Kontaktit koira on ottanut pitkään hyvin, mutta nyt ponkaisi kerran A:lta, meni siksi uusiksi. Ope-Mariannelta hyvä huomio, Lysti reagoi parhaiten jalkojeni rytmitykseen.

Huomenna on piirinmestaruuskisat ja siksi kävimme tänään harjoittelemassa putki-puomi-erottelua. Kyllähän se putken hakee ja sain sen nyt myös puomille. Keinua kiipeilytin muutaman kerran, sanoin "osu", mikä on muillakin kontakteilla alastulon käsky. Ehkä se sen alkaa jo tarvita. Viime kisojen kaksi lentokeinua näyttivät kyllä enemmän epävarmuuden kuin lentämisen riemun aiheuttamilta.

Broilerin suhteen hehkutin liian aikaisin. Ei sovi, niin ei sovi. Olen siis keittänyt kananmunia, joiden ohessa koira saa joko keitettyä riisiä tai *heureka* riisikeksejä. Jälkimmäiset ovat sellaista herkkua, että koira ahmi niitä muristen samaan aikaan. En ole ennen sellaista vimmaa Lystissä nähnyt - ehkä sillä ei ikinä ennen ole ollut niin kova nälkä?! :( Riisikeksit pysyvät taskuissakin suht kasassa. 

Lykyn kanssa A:n ylösmeno lisää harmaita hiuksia. Kosketusalustalla ei tule kunnon rytmitystä ja ilman sitä koira loikkii. Meillä ei ole loivaa A:ta ja jyrkkänä sitä on niin kurja hinkuttaa. Yritän uutta rytmitysmetodia, josko sillä asiat loksahtaisivat. Kisahinkua alkaisi olla jo kisaikäisen Lykynkin kanssa, joten motivaatio sen opettamiseen on kohdallaan. A:ta on joka tapauksessa tehty hirmu vähän, säälin niin koiran kroppaa. Ei kyllä kovin kukkealta tunnu - oppimishaluinen aivan tuore koira ja saan sen uunista ulos kontaktiongelmaisena. Bonuksena, hyppytekniikkaa olen muistanut tehdä.

Tässä on valokuva tiistaisesta Lykyn tottistelusta, poika otti samalla digipokkarilla, millä videoi.

Krokotiili seuraa

Juosten

Käännöksessä tarkkana

Tottista ja semmosta

Vielä tuli yksi uusi ajatus Lystin sunnuntain keinuhyppyyn. Kevyempänä useista kisoista tuttu keinu laskeutui hitaammin? Äsken Lysti painoi 20.3 kg ja on syönyt sunnuntaista lähtien normaalisti, alimmillaan ollut varmaan 19:llä alkava lukema. :( Huhtikuussa vaaka näytti 22.8 kg. Jos paino on tippunut 3 kg, se tekee 13 %, sama kuin 60-kiloinen ihminen laihtuisi 7.8 kg. Pääasia, että nyt broileririisipuuro näyttää sopineen ja päästään massaa lisäämään.

Tottistelin äsken Lykyn kanssa, poika kuvasi. Popparit esiin ja tuoli takakenoon, tulee videoita:

Seuraamisesta kaikki läks:

Maahanmeno:

Pysähdys oli aluksi vaikea, mutta muistui mieleen:

Istuminen:

Näin tullaan luokse, huomio pieni etunoja juuri ennen kutsua. ;)

Lopuksi kiemuraseuraamista ja leikitys rauhavaiheeseen saakka:

Paikkamakuussa minä jäin 20 m päähän koiraan päin, poika juoksenteli Lykyn ympärillä. Aluksi kyynärät meinasivat nousta, huomautuksesta palautuivat maahan ja sen jälkeen koira oli ai tää on tätä -ilmeellä.

Paluumatkalla kadulla ohitettiin vieras koira seuruuttaen, kontakti ei pettänyt kertaakaan. Palkkana ohituksen jälkeen oli patukkaleikki. Voi että minä pidän tuon koiran moottorista. :)

Terveyttä ja tottelevaisuutta

1. Lysti ei oireillut eilisten broilerien ja kalkkunoiden jälkeen ainakaan vielä. Nyt on vanha tuttu broileririisipuuro uunissa hautumassa. Jospa linnut kävisivät sittenkin ja pahan leiman saisi vain ilkeääkin ilkeämpi kesäkurpitsa.

2. Kennelliitolta tuli sähköpostia. Viestin aiheeksi oli pahaenteisesti merkattu "Dysplasialausunto", minkä perusteella odotin kammottavia tuloksia, joiden lukeminen on varmistettu tuollaisella otsikolla. Katastrofiajattelin turhaan. Lykyn lonkka- ja kyynärtuloksiksi varmistui A/A ja 0/0. Jippii.

3. Lykyn kanssa tottistelin. Tällä kertaa luoksetuloja, eka tosi vinoon, sivulle- ja eteentulon väliin. Kaksi seuraavaa olivat suoria. Eteenmeno palkalle hyvä. Paikkamakuussa ryökäle nousi kerran istumaan ollessani piilossa. Katseli ihan sillä ilmeellä, että "näin näin sinut paremmin". Etänä käskin maihin. Sitten pysyi. Välipalkkasin nakeilla ja taas pysyi. Lisää treeniä edelleen.

Kisoissa

Melkorantaa ei tavoitettu, mutta kiitos Laura kuvaamisesta ja koirasta. ;) 

Ensin oli Lystin vuoro. Lähdössä se tulee perääni, mutta en jaksa asiasta liikuttua, kunhan ei hypyn yli tule tai käynnistä kelloa kuonollaan (mikä ei enää montaa senttiä vaadi). Valssini ovat kamalan myöhässä ja koiran reitit levahtavat sen vuoksi. Pujottelu ja kontaktit ok. Keinulla Lystille tulee turhan kiire. Ennen A:ta hylkäys, koska en ehtinyt tyrkätä koirulia takaakiertoon. Silti: In Finland we call this hyvä fiilinki. Kameran tarkennus oli jymähtänyt, mutta selvää saa tarpeeksi:

Sitten on Luksin vuoro. Sillä oli kovasti alkuun asiaa ja ohjaamisessa oli haasteensa. Yhteistyön rajoja hipoen pysyttiin reitillä, joten tuloksena 0! 

Rata vaihtui ja taas oli Lystin aika. Tällä videolla näkyy hyvin millainen koira on ennen lähtöä. Joku on taas myöhässä ohjauksessaan. Tuo muuri oli oikeasti hankala, ei edes rinnakkain edellisen hypyn kanssa. Lysti teki vähän säikähtäneen oloisen lentokeinun ja sen jälkeisen hypyn sohin koiran riman väärälle puolelle eli hylkäys. Lopun välistävedoissa sählinkiä myös. Iloisesti maaliin kuitenkin. Keinu kaipaa nyt toistoja, ei sitä olla noin kuukauteen tehtykään juoksutauon takia. Pöh minä.

Luksi oli seuraavana. Ensimmäisen radan kiihtymys lisi, vieraskoreus oli kadonnut, koira ponkaisi A:n alastulon yli omalle radalleen. Keskeytin. Luksi oli joka tapauksessa palkintomakkaransa ansainnut tältä päivältä. :)

Ensi yö on jännä. Lysti sai kisoissa broileria makupalana ja illalla kalkkunaa. Hirmu fiksua kokeilla kahta lintua kerrallaan, mutta kisoihin en vielä kalkkunaa taikonut ja en voinut sille taskusta lusikoida pelkkää riisiä. Broileriallergiateorian perusteella sille olisi pitänyt kokeilla ankkaa. Tähän väliin olen toivorikkaana kehitellyt kesäkurpitsa on syy -teorian, jonka mukaisesti broileri (ja kalkkuna) voisi käydä. Toistaiseksi koira on levollinen, mutta ei olisi ensimmäinen kerta, kun rapsuti-rapsuti-levottomat tassut alkavat käydä parketilla. MUTTA jos mitään oireita ei tule, iso huokaus pääsee ja ostan kokonaisen kiitoskalkkunan.

"Svengaa kuin hirvi"

Kyseinen lause on Viidakkokirjasta eli *täältä* kohdasta 2:10 alkaen. En löytänyt sellaista versiota mitä etsin, mutta onpa jotakin. 

Torstai-iltana oli pa*kafiilikset: en oo ikinä osannut aksaa enkä tuu osaamaan ja sitä paitsi oma koira kuolee nälkään, koska ei se voi vuputtaa pelkkää riisiä. Onneksi naisen mieli on muuttuvinen ja tänään on kaikki paremmin.

Palaan vielä perjantaihin ja tottisteluihin Lykyn kanssa. Se painaa seuruussa aluksi, mutta oikenee sitten oikein mukavaksi. Jäävät ovat hyvät, sen mitä itse näen ja tunnen, kestävät kävelyni ohi ja palaamiseni. Eteenmenossa oli katastrofin aineksia, koska koira oli juosta risaisen jalkapallomaalin verkkoon, mutta jarrutti viime tingassa. Toisella kerralla sain sen maihin vasta edessäni, sitä edelsi s-kiemuraura ravaten, koska Lykky ei tajunnut mitä tehdä. Harjoittelemme etämaihinmenoja jatkossa erikseen.

Tänään pääsin Misa Riialin oppiin. Olen kuullut hänestä ennakkoon hyvää enkä suotta. Miellyttävää, täsmällistä ja osaavaa ohjaamista. Lysti oli kaverinani. Sen pahimmat ärjyenergiat olivat ilmeisesti jääneet torstain ryhmätreeniin. Omassa päässäni oli selkeä olo ja se näkyi ohjauksessa, mikä harvinaista kyllä, sai positiivista palautetta: kiire oli poissa onnistuneiden ajoitusten ja lähetysten vuoksi. Lystistä tuli kommentti "ihanan kiihkeä". Valssia hiottiin taas ja nyt ehkä taas yksi ratas loksahti kohdalleen. Kepeillä Lysti kesti hyvin suoran putken minun ja sen välissä. A:n kontakti oli oikein hyvä. Vaihtoehtoista ohjausta, saksalaista, piti jälleen hioa. En tajua minne sen osaaminen tässä viikon aikana katosi, mutta oli nyt eri koirakin. Misan mukaan Lysti on hyvin herkkä ohjaukselle ja siksi sain sen riman väärälle puolelle. Joka tapauksessa rata sujui hyvin ja itsetunto pompsahti pykälän ylöspäin. Tekee gutaa, kun aksassa svengaa. :)

Paluumatkalla muistelin Lystin allergian pahenemisen alkutaivalta muutama viikko sitten. Laitoin sen uunissa haudutettuun broileririisipuuroon kesäkurpitsan, mitä se ei kerrassaan sulattanut. Syötin onneton sapuskaa vielä pari päivää, koska ajattelin Lystin tottuvan - miten ei todellakaan käynyt. Kokeillaan huomenna broileria, jos siinä ei vikaa olisi sittenkään.

Iltapäivällä ajoin hallille, mihin Laura oli tuonut Luksin, joka tervehti iloisesti. Luksin kanssa menin aamuisen radan alkua, yritin olla täsmällinen valsseissa ja testasin osaako se kepit leijeröiden. Ei tuottanut ongelmaa. Hyvä tietää jatkoa varten! Pari hankalaa keppikulmaa testasin ja koira oli niin varma kuin olla ja voi. Kontaktit vahvistelin.

Lykky pääsi samalle radalle. Jos hätiköin ohjauksessani yhtään, rimat lentää. Kun keskityin ohjaamaan oikein kunnolla, rimat pysyvät. Ei Lykkyäkään haitannut pujotellessa vaikka putki oli minun ja sen välissä. Kontakteilla se on ehdollistunut vahvasti kosketusalustaan. Ilman sitä ei kontakteja ota, alustan kanssa täppää varmasti. On alettava saksia alustaa. Aluksi mietin, olisiko pitänyt operaatio aloittaa aiemmin, mutta minusta vasta nyt on tarvittava varmuus kokonaisella alustalla.

Pidin Lykkyä paikkamakuussa korjatessani esteitä pois. Liikkuva putki oli liikaa, mistä tuli palautus. Sitten taas pysyi kuin tatti. 

Paluumatkalla koukkasin metsään jäähdyttämään koiraa ja erityisesti syömään puolukoita, mitkä maistuvat myös Lykylle erinomaisesti. Lykky sai etsiä esineruudusta hanskani. Löysihän se, mutta kesti peräti kolme yritystä saada hanska perille, koska koira sen aina tiputti kehuistani innostuneena - ja joutui etsimään uudelleen. Jos tässäkin aloittaisin ihan alkeista, esineen tuomisesta. Onhan se kapulan osannut tuoda eteeni, mutta noutoa ei olla tehty aikoihin eikä tämä nyt varsinainen nouto ole.

Joka tapauksessa hyvät fiilikset tästä päivästä ja huomenna onkin miellyttävä urakka. Sekä Lysti että Luksi kisoissa, yritän nollata pääni oikeita käskyjä varten.