Eilen Lykky sai ryhmäoppia Harrin opettamana. Aluksi suoritimme 26 esteen jouhevan radan. Ideana oli, että koirat oppivat menemään muutakin kuin 5 esteen pätkää. Radalla oli muutama päällejuoksu, takaakiertoja, valsseja, niistonkin paikka. Varsinkin eka veto oli hyvä. :) Toisella herpaannuin vähän itse ja koira kolisutti esteitä, hivottelee aika tarkasti, koska rimat yleensä pysyvät ylhäällä. Viettikova kuulemma. Kolmas ja neljäs hallikerta otettiin hyppytekniikkaa etupalkalla ja sain sovelluksia mitä käyttää agilityn opetuksessa. Oikein hyvä tunti oli, ihanan yksilöllinen.
Tänään tottistelin Lykyn kanssa päivällä. Seuraamisessa kävelin hitaasti pidemmän pätkän ja yritän keksiä tähän jotakin jippoa, jotta koira tietäisi milloin on pysähtyminen luvassa ja milloin on vain hidasta kävelyä. Nyt se niiaa joka askeleella. Juoksentelin myös. Täyskäännöksessä se yhtäkkiä päättikin pysyä sivullani eikä kiertänytkään takaani. Palkalla sain tämän entisenlaiseksi, mutta mietin tartteeko koiraa takaa kierrättää, jos se luontaisesti haluaisi pysyä sivullani. Seisahdutin koiran, ok. Otin eteenmenon palkalle. Paikkamakuutin tokon alokasluokan systeemillä 2 min. Patukka oli koiran takana. Pari kertaa vilkaisi onko se tallessa, ei muita huomioita.
Sitten tulee yllätysmomentti. Lystin tassujen takia on peruttu miljoonat kisat tänä vuonna. Kisahinkua on minulla ollut, muttei koiraa. Tilanteen on pelastanut Laura ja Luksi. Luksi, siis Töppönen, on minulle tuttu koira kolmen vuoden takaa, jolloin näimme agilityn alkeistreeneissä. Sen jälkeen ollaan tavattu harvakseltaan.
 |
| Lykky, Luksi ja Sieni syykuussa 2011 |
Töppösen kanssa käytiin kerran heinäkuussa testaamassa yhteistyötä, tiistaina kokeiltiin myös pätkä ja tänään ohjasin Töpsöä heidän ryhmäpaikallaan. Miten voikaan koira olla niin hyvän tuntuinen kuin sopivan kokoinen nahkahanska! Se on kuuliainen, osaava, reagoi ohjaukseen nätisti ja on näppärä pyöriteltävä. :) Ryhmätreeni onnistui tänään hyvin, harvoin olen ryhmätreenissä nollia saanut, mutta tämän koiran kanssa sekin oli mahdollista. Laura oli radan laidalla, mutta ei se Luksiin vaikuttanut. Käskyt ovat Lauralla aika samat kuin minulla, onneksi ei mitään ruotsalaisia erikoisuuksia. :D Pujottelussa on keskityttävä. Lystille se on pujo, Lykylle gou ja Luksille kepit. Reilun viikon päästä on kisat. Olen Lauraa varoitellut kokemattomuudestani, jottei liikoja odota. Jännittää se positiivinen kutka mikä kytee.
 |
| Luksi, Lykky ja Sieni syyskuussa 2011 |
Töppösen treenin jälkeen oli Lystin vuoro. Lysti oli kohottanut energiatasonsa korkealle käytyäni vieraissa - ohjaamassa toista koiraa. Omaa koutsia sijaistanut Harri (eri kuin edellinen) on pätevä tyyppi ja saatiin hyviä vinkkejä. Radalla oli esteen ohitusta (treeniin), pyöritystä jaakotuksen kera ja slalomia. Koira pysyi käsissä ensimmäistä yritystä lukuun ottamatta, jolloin se suurin piirtein juoksi itse suunnittelemansa radan. Kiva olo jäi näistäkin treeneistä.
Etätyösysteemit ovat vihdoin toiminnassa ja olen erittäin tyytyväinen. Työpäivän jälkeen ei pakota jalkoja, kun voin valita työasentoni vapaasti. Alkaa sopivasti keulia koiraharrastukset. Tänään olin kentällä muutaman tunnin ja siinä tihkusateessa seisoessani mietin, että minä oikeasti nautin tällaisesta elämästä.
"But we're never gonna survive unless
We get a little crazy
...
In a world full of people only some want to fly
Isn't that crazy"
...
6 kommenttia:
Ruotsalaisia?! Mä luulin että kielet on menneet muodista, en ole aikoihin kuullut pk-puolellakaan saksaa tms. :D
Olen livenä nähnyt suomenkielisen ohjaavan agilitykoiraa ruotsinkielisin termein. Saksa kyllä sopisi pk-puolelle. :D
Jaa, minä jo naureskelin, että sukunimi johtaa Eevaa harhaan. Savonkieli taitaa luontua Lauralta paremmin kuin ruotti..Kiva seurata kuinka tulette menestymään kisoissa, jännittää jo etänä. Tsemppiä!
No nyt minua jännittää vielä enemmän, kun hoksasin, että Luksin "takana" on muitakin kuin Laura. :S Hui! Silti tuntuu positiiviselta - ainakin tässä vaiheessa. Luksi on jotenkin niin sympaattinen.
Olen monesti lainakoirien kanssa kisatessa unohtanut käskyn. Suurinpiirtein hyvin se on mennyt, vaikka olen jollekin esteelle mennessäni huutanut käskyksi "mene vaikka sinne!!?!" :D Ei se ole helppoa. Siihen on syynsä, etten käytä miljoonaa erilaista hyppykäskyä erilaisille hyppykuvioille/hyppyesteille.
Jospa "mene vaikka sinne" on koirien universaali käsky ja pelastan sillä radan. Kirjoitan senkin keltaiselle tarralapulle, minkä liimaan ranteeseeni. :P
Lähetä kommentti