Olin Lystin kanssa pari vuotta sitten Vappu Alatalon hyppykoulutuksessa. Nyt oli Lykyn aika osallistua jatkokurssille. Halusin tsekkauttaa tekniikan ja apua ilmiöön, mikä onneksi on jo hälvenemässä: kun juoksen Lykyn rinnalla, koira alkaa kisata kanssani, rimat lentää ja tekniikka hajoaa. Jokainen agilitykisoja seurannut on nähnyt kiihtyneiden koirien suorituksia, missä rimat lentelee, enkä Lykyn kanssa halua siihen kerhoon. Rakas Lystikki on ollut varma rimojen kanssa, koska on niin varovainen, mutta Lykky on eri maata. Ei mikään roiskija, mutta yksi tai kaksi rimaa tipahtaa yleensä treeneissä. Ei se paljon ole - mutta saman vitosen niistä rimoista saa kuin kontakti- ja keppivirheistäkin. Joka tapauksessa Lykky on nuori koira, joten halusin tietää miten se hyppää ulkopuolisen silmin, noin rakenteellisessakin mielessä, ja vinkkejä jatkoon.
Ensin katsottiin perussarja ja kasvava sarja, mistä ei tullut moitteita. :) Tähän otettiin oma kävelyni mukaan eikä se vaikuttanut koiraan yhtään. Vappu halusi tsekata myös vauhtikokoamisen, missä koira kulki kuten kuuluu. Kolmannella kerralla hyppyytettiin set point ja laskeutumisharjoitus. Jälkimmäisessä katsottiin kuinka koira etenee ja kokoaa systeemiä varioimalla. Pari kertaa keskittyminen herpaantui, tällöin Lykyn hyppy "hajosi", mutta uusinnalla aina korjasi. Palkkana käytin purupatukkaa.
Yhteenvetona käsitin, että Lykyn hyppääminen näyttää hyvältä. Se on valmiin oloinen hyppäämään. Tarkoittaa sitä, että voin ja minun kuuluu miksailla erilaisia saamiani harjoituksia, jotta sille on haastetta ja syytä keskittyä. Ison hypyn rimoja voin nostaa kisakorkeuksiin tekniikkaa seuraten. Häiriötä kannattaa lisätä hiljalleen. Se on "kuuliainen ja tekee aina parhaansa".
Tänään Lykky on huilannut. Lystin kanssa kävin kentällä. Sen kanssa yritin pienentää kaarroksia valsseissa ja käännöksissä - lähinnä mittailin paljonko voin ennakoida, jotta koira vielä hyppää. Nämä testaukset ovat yhtä tyhjän kanssa kisatilanteessa, mutta sainpa palkattua pienistä kaarroksista.
Pitää vielä kertoa, että sain eilen jäisiä broilerinsydämiä kokeiltavaksi koiraherkuiksi. Keitin niitä ohjeiden mukaan kattilassa. Tiputin kattilaan jäisen kuution, muutaman minuutin päästä avasin kannen - ja Indiana Jonesista tuttu silmäsoppahan se siellä kupli. Voi yökky. Siis siltä se näytti ensimmäisellä vilkaisulla kunnes silmät sydämistyivät. ;) Onneksi tuoksu oli hyvä ja koirista suorastaan huumaava. Tuli aika nopeat maahanmenot molemmilla.
2 kommenttia:
Hyvä Lykky! Tuon silmäsopan olen missannut kokonaan (tai sulkenut muististani! :D )
Toivottavasti silmäsoppa on elokuvassa oikeasti eikä vaan joku painajaisuneni. ;)
Lähetä kommentti