Valeäiti

Lykyn outoutta selitti valeäitiys. Vinkuwubba esitti poikasta, jota Lykky hellästi kantoi. Jos Vinkuwubba katosi, oli Lykyn nenä siinä missä wubba oli majaillut. Maitoakin erittyi. Säälittävää oli erottaa emä tekopoikasestaan, mutta vielä kamalampaa olisi ollut antaa valeäitiyden jatkua.

Perjantaina kokeilin Lykyn kanssa pitkää seuraamista, huomaan liikkuneeni vain lyhyitä pätkiä. Päätin testata BH-kokeen 50 askeleen suoraa, mutta koska koira edisti, käännähdin vasemmalle muutamaan otteeseen, millä asento korjaantui - ja askelmäärä kasvoi 70:ksi. Mutta ei se Lykkyä haitannut. Vierellä tulee niin topakkana että! Otetaan ensi kerralla lyhemmin. Istuminen ja maahanmeno onnistuivat nyt heti. Pysähtymisiä pyysin aluksi kesken leikityksen, sitten viereltäni, edistyy hyvin.

Paikkamakuussa pidin minuutin selin kääntyneenä. Ei hurtta inahtanutkaan. Siinä missä Lystille on pitänyt yrittää luoda Lysti-turvallinen ympäristö, mikä vastaa Roope Ankan rahasäiliötä, ja silti koira on maannut pinkeänä, niin Lykky käy maihin ja pötköttelee. Häiriön treenaaminen on niin eri asia kuin kaikkeen tavalliseen siedätys.

Tänään kävin Lykyn kanssa agikentällä. Aika painostava ilma oli, vaikka tuuli ja yöllä jyrisi. Enää en asettanut puomin pätkää matalalle korokkelle vaan koira harjoitteli kokonaista puomia. Ihmeen hyvin  meni. Kosketusalusta on punainen, erottuu huonosti punaiselta ylösmenokontaktilta. Jos koirat vielä ovat puna-viher-värisokeita, alustaa ei Lykky ehkä edes näe, jolloin sitä ei ehkä tarvitse "häivyttää".  Tuuli kävi mikkiin, joten puomivideolla on musiikki. Musiikin läpi kuuluu mm. "tsap", minkä lisäksi klikkaan klikkerillä kaikki onnistuneet suoritukset. Tsap kulkee silti mukana, koska sitä pystyn käyttämään kisoissa.

Toisena tsekkasin pujottelut. Lykky kesti vedätyksen ja petrasi sillä tahtiaan. Laitan nyt videon tähän, onpa dokumenttia, jos joskus pitää tarkistaa jotakin. ;) Sitten joudimmekin uimaan.

Melkorantaa

- "Huh hellettä", sanoisi saksalainenkin tällä ilmalla. Kisa-alue on sorakuopassa, mikä kuulostaa aluksi pahalta, muttei sitä taida ollakaan. Täällä tuulee jonkin verran ja osa autoista on saatu parkkiin mäntyjen suojaan. Mutta tervetuloa hyvät koiraurheilun ystävät seuraamaan agilitykisoja! Lysti on jälleen kisaamassa ja nyt alkaa jo tapahtua, sillä se on lähtöviivalla."

- "Ohjaaja ei saa koiraansa kunnolla pysymään lähdössä, mutta siellä se riman takana kestää ennen kutsua. Hän pyytää koiransa toisen hypyn takaa niistämällä, ottaa koiran kaksin käsin ohjaukseen ja pyöräyttää kepeille - ja toiseen keppiväliin! Voi sentään! Ei tällaista kuuluisi enää sattua! Lysti haukkuu ja pyörähtää ja uudella yrityksellä lähtee pujotteluun kauniisti. Ohjaaja leikkaa takana, lähettää seuraavan hypyn taakse takaakiertoon ja aloittaa valssin itse. Siitä hyppy ja takaaleikkauksella ohjaus U-putkeen, joka on putkensuut, sanoisinko, väärään suuntaan. Ohjaaja saattaa koiransa pitkälle pimeään putkikulmaan, minne Lysti uppoaa. Seuraavalle esteelle ohjaaja laittaa taas takaakiertoon, siitä valssi, hyppy ja työntö seuraavan esteen taakse ja siitä putkeen. Putkesta rata jatkuu seuraavaan U-putkeen ja Lysti juoksee väärään putkeen, ollaanpas sitä nyt kuutamolla tai ennemminkin helteen pehmittämiä! Ohjaaja ahnehti seuraavalle esteelle ja veti koiran liikkeellään mukaan. Näitä ei olekaan tälle parille sattunut aikoihin, mutta nyt sattuu ja hylkäyslista saa jatkoa. Ohjaaja jatkaa, ottaa koiran pakkovalssilla seuraavalle hypylle ja sieltä pyöräyttää muurin taakse, hypylle ja sitten hankalaan kohtaan. Putkelle koirat jouduttaisiin lähettämään väärältä puolelta, mikä kääntää koirat väärään suuntaan ja putkeen uudelleen. Ei-toimivia ratkaisuja on nähty vino pino. Tämä ohjaaja rientää valssaamaan ennen putkea ja ehtii, mutta ei auta. Lysti kurkkaa putken väärältä puolelta ja sujahtaa putkeen uudelleen. Siinä sitä ollaan taas! Lopun hyppyvinkurat sentään sujuvat ja pari maalissa nnnäin!"

- "Miltä tuntuu?"

- "Oli sovittu Sariannen kanssa kisatapaaminen tänne aiemmin. Lystin tassujen kanssa teki taas tiukkaa. Se söi ranteensa auki, ei sentään viiltänyt, hehhehhee, mutta siis söi muutama päivä sitten ranteensa auki ja sai niihin uuden nahkan viime tipassa. En siksi päässyt torstain ryhmätreeniin ja taas piti kylmiltään kisata. Tämä on kyllä piip, kun ei tiedä yhtään miten koira kulkee eikä rataantutustumisessa tiedä minne se ehtii tai ei ehdi. Siis se tulee jo siitä, kun ei olla treenattu, mutta kun tuon elikonkin vire menee niin laidasta laitaan, että sitä on mahdoton ennustaa. Kun se kesken radankin voi muuttua erilaiseksi. Mutta nyt se oli kyllä kivassa vireessä, että en voi kyllä Lystikkiä syyttää, mutta mulle oli liian vaikeita ohjauspaikkoja ja itsetunto miinuksella jo ennen lähtöä. Tuota putkeakaan en saanut ratkaistua toimivaksi. Onneksi muillakin kosahti rata siihen. Lohtua sekin vaikka ei näin saisi julkisesti ajatella."

- "Kiitos. Miten nyt väliajan menet?"

- "Mulla on auto metsän laidassa varjossa, kastelen nyt Lystin ja yritän sitä taas juottaa. Vedessä on broilerinpaloja. Autolla tuulee vähän onneksi."

Parin viikon takaa, kuva kepeataival.fi

"Nyt on toisen radan aika. Lysti hiipii taas lähdöstä, mutta ohjaaja ei näytä hirveästi välittävän. Heti toinen este on keinu, mistä tiukka käännös taaksepäin. Ohjaaja ottaa Lystin keinulla vastaan ja siitä käännös hypylle ja pituudelle ja kaarros seuraavalle hypylle. Nyt on sujuvaa. Sitten takaakiertoon, missä Lysti pyörähtää kerran. Kielto tulee. Tästä ohjaus saksalaisella putkeen A:n alle, hyvin Lysti on kuulolla. Ohjaajalla on nyt kiire, mutta ehtii seuraavan hypyn eteen jaakottamaan, ja siitä Lysti putkeen. Putken aikana ohjaaja selvästi huokaisee, rauhoittaa itsensä. Siitä jatketaan hyppy ja rengas ja hyppy, vastakkaisella kädellä pitää koiran reitin sellaisena, ettei ota harhaesteitä kuten moni on jo ottanut. Nyt A:lle ja erottelu toimii tällä parilla. Lysti ottaa kauniin kaksonoffin vaikka ohjaajalla on paljon sivuttaisetäisyyttä. Siitä hypyn takaa päällejuoksu, hyppy ja takaakierto. Ohjaaja valssaa ja lähettää koiran puomille. Lysti on kuulolla ja hidastaa kaksonoffiin, mutta kompuroi, ihan etutassu taittuu alle ja voi sentään! Ohjaaja ottaa askeleen koiraa kohti, valssi myöhästyy ja leviää ja sillä lailla! Koira on taas väärässä putkensuussa. Sieltä kepeille suorahko linja, nätti pujottelu, vielä viimeinen hyppy näin! Ohjaaja on iloinen. Haen hänet haastatteluun."

- "Saanko heti tuoreet kommentit?"

- "Juu. Meillä on pieni lähtöongelma, mutta jotenkin en jaksa siihen nyt paneutua vaikka kuinka pitäisi. Kontaktit olivat upeat, paitsi puomilla Lysti kompuroi. Ei se näytä itseään satuttaneen, mutta säikähdin. Siitä sen sitten sain väärään putkensuuhun, mikä ei ollut edes vaikea paikka, mutta valssi väljähti ja lisäksi koira kompuroiduttuan tuli ihan eri kulmassa alas miten olisi muuten tullut. Luulin siihen saakka, että oli nollarata, mutta oltiin me näköjään saatu vitonen siitä yhden esteen pyörähdyksestä. Onneksi, niin ei tartte jossitella. Lystin vire oli hyvä, se oli ohjattavissa, ehkä helle söi pahinta räyhäenergiaa tai sitten oli hyötyä varjoisasta metsäkävelystä ennen kisoja."

- "Mitenkä jatkot?"

- "Treenaamaan olisi päästävä eli tassut olisi saatava kuntoon. Posti toi hienot lenkkarit, joita kokeilen nyt ulkoillessa, josko vähentäisivät allergeenialtistusta tarpeeksi, jotta ajoittain iskevä kutka saataisiin kuriin. Mutta ilman treeniä on liian hontelo olo kisata enkä halua jatkossa samaa oloa mikä tänään oli, valmiiksi hävinnyt fiilis."

"Onkse vähän ruosteessa?"

Poika lähti hampurilaispalkalla tottishäiriöksi ja kuvaamaan. Otsikkolauseen kuulin puoli minuuttia harjoiteltuamme.

Ensin varmat maahanmenot: Lykky istui tai seisoi, naurahdin hölmistyneenä. Lopulta piti auttaa kädellä ja nakilla kuten pentua, minkä jälkeen sivulta onnistui, mistä kunnon palkka. 

Liikkeestä istumiset muuten ok, paitsi kerran painui maihin eikä ihme aloituksen jälkeen. 

Liikkeestä seisahtumisissa se otti pari askelta taas perääni. Pysähdyksiä treenasin erikseen. Narupallon kanssa hetsaamalla stoppaa juoksustakin heti. Pitää vaan siirtää taito sivulleni. 

Seuruussa koira oli vähän kuutamolla. Poika häiritsi. Kahistelut ja käsien taputus vielä meni, mutta vihellys oli liikaa. Ei auttanut hupsis-tekniikka. Se on metodi, missä koiralle sanotaan hupsis aina kun kontakti katkeaa, jolloin koira tajuaa että tästä ei tule palkkaa ja seuraavalla kerralla pitää kontaktin. Kunnon hetsaaminen ja välimatkan kasvattaminen 20-kertaiseksi sai suorituksen onnistumaan. Tämän jälkeen poika kuvasi:

Hitaassa kävelyssä Lykky tarjoaa istumista edelleen, pitäisi muistaa harjoitella sitä ja jämäköitä pysähdyksiä. Nyt se ei painanut, vasemmalle kääntymiset tepsivät yllättävän hyvin. Tässä pidempi pätkä:

En tajua kuulemaani, että osa toko- ja pk-tuomareista vaatii käden koiran ja ihmisen väliin, koska käsi ulkopuolella on pakote. Eikö se pakota, jos koiraa huidotaan päähän joka askeleella? Huomasin tosin videolta, että mulla käsi ei liiku minnekään, kun keskityn kääntymiseen. :D

Paikkamakuussa piileksin puoliksi auton takana noin minuutin ajan. Yhden kerran Lykky haisteli, kielsin siitä.

Siitä kurvasimme Heselle ja hampurilaista mussuttaessani salaatit rinnuksillani sanoin pojalle optimistiseen sävyyn: "Istumiset oli sentään ihan hyviä." Poika vastasi: "Niin, paitsi istumisessa meni maihin." - "Niinhän se taisi olla", jatkoin pettyneenä.

Olen aina vähän inhonnut blogeja, jossa kaikki menee loistavasti. Nimim. Katkera. Alla on muutama treenimuistiinpanoni, joita en ole aikaisemmin julkaissut. Olge hää:

• Tässä vaiheessa oma yritys- ja erehdyskiintiöni oli täyttynyt, joten autoin taluttimella. (pujottelutreeneissä) 
• Ensin Lykylle hyppysuora, jossa pituus ja 3 tavallista hyppyä. Kiireellä ja rumasti loikki.
• Onnistumisprosentti ehkä 40. Sisällä samaa. Narupallolla kiihtyy, onnistumisprosentti sillä 30-40.
• A:n ylösmenolle läpyskä ja "kiipee", näyttäisi sillä nyt parhaiten tajuavan vaikka tarjosi alastulon asentoa.  

I really love your tiger feet

Viikonlopun löysäilimme, paitsi eilen kävin Lykyn kanssa tottistelemassa. Kävin pitkästä aikaa näyttämässä Maijalle missä mennään. Tässä välillä tottistelu on jäänyt vähän kakkoseksi ja olen huomannut Lykyn painavan seuraamisessa, sitä siis katsoimme ensin.

• Seuraaminen: Aluksi painoi, mutta aika vähän. Tämä korjaantui vasemmalle kääntymisillä ja jos ihan pyörähdin vasemman jalkani varassa, pentu viuhautti persauksensa nopeasti kohdalleen. Olin yllättynyt. Muuten ilmeessä ja vireessä ei huomauttamista. Tämä on oikeasti meriitti. ;)
• Liikkeestä maahanmeno on myös hyvä, koira putoaa niille sijoilleen.
• Liikkeestä istumisessa olen Lykkyä avittanut hidastamalla hieman kävelyäni. Aika hienovarainen on vihje, mutta pitää siitäkin päästä eroon. Kokeiltiin muita vinkkejä ja vahvistelen nyt istumista normaalista vauhdista. Täytyy valjastaa lapsi klikkerin kanssa naksuttelemaan.
• Liikkeestä seisahtumisessa Lykky ottaa 3 askelta ennen pysähtymistä. Tätä olin epäillytkin. Tähän myös vahvistelua ja aion harjoitella liikettä erikseen, koska kerrasta kuuluu tyssätä - tämän täytyy olla koiralle nyt epäselvä. Takapalkkakin auttoi jo vähän. 

Tänään ajoin molempien kanssa agikentälle. Ensin teetin S:n mallisen hyppytekniikkatreenin. Lysti ei ole sitä mennyt ennen, joten oli vaikeuksissa eka kerralla. Toiselle korjasi hyväksi ja kolmas oli mainio. Lykylle harjoitus oli tuttu ja minun silmääni meni kuten kuuluu.

Lystillä vahvistin kontakteja ja putkijarrua. Lykyllä keskityin puomin ylösmenoon kera kosketusalustan, johon etutassun kuuluu juostessa osua, jotta palkka lentää:

Nyt pallon vilahtaessa ja vietin noustessa kosketusalusta unohtuu, joten tämä vaatii miljoona vietikästä toistoa. Luultavasti myös oma liikkeeni täytyy opettaa erikseen. Alastulon 2o2o näyttää varmalta, paitsi tänään valui vinoksi. Suoristustreeniä siis. Keinua ei olla menty vähään aikaan ja nytkin vain kahdesti. Se on tällainen:

Lopuksi molemmat koirat saivat paikkamaata vierekkäin - ensimmäistä kertaa! Olin auton takana piilossa noin minuutin ja tiirasin koiria tummennettujen auton lasien takaa. Molemmat koirat olivat tipahtaneet lonkka-asentoon, mutta muuten kelpo suoritukset. Nämä pitäisi nyt ottaa vakio-ohjelmaan - kuten miljoona muuta pientä juttua.

P.S. Jos joku haluaa tietää miten tuollainen treeniasu muotoutuu, kerron reseptin: Aamulla käytetään koirat ulkona ja laitetaan huonon kampauksen takia Hadin puuvillatötsä päähän. Sitten käydään kaupungilla ihan hame yllä. Kaupungilta tultua päätetään piipahtaa agilityhallilla, mutta ilma on viilentynyt. Siihen auttaa fleece-huppari. Tötsää taas ei voi ottaa pois päästä, koska hiukset ovat vielä kamalammat sen jäljiltä. Hametta ei viitsitä vaihtaa. Kunnon treeniä ei synny ilman treeniliiviä, jonka taskut pullottavat tavaraa. Ja kas näin! Tyyli-ikoni näyttää jälleen suuntaa uskollisille seuraajilleen.

Videomaraton

Kesälomani jatkuu agilitypainotteisesti. Tiistaina ajoin agilityvalmennukseen molempien koirieni kanssa. Lykyn kanssa rimoja olen nostellut hiljalleen ja tuolla ne olivat samoissa kuin Lystilläkin eli maksikorkeuksissa. Suoritimme ihan kunnollista rataa, molemmilla samaa, paitsi Lykyltä jätettiin kontaktit pois, koska ylösmenokontaktit ovat vielä vaiheessa. Kosketusalusta on kesken - Lykky juoksee kosketusalustan "läpi" sitä etutassulla koskien ja aika hyvin se jo menee, mutta vielä olisi liian aikaista radalle. 

Lysti kiihtyi kisasfääreihin eli siitä tuli epäkuntoinen ralliauto, jonka kaasu hirtti kiinni ja ohjaustehostin meni välillä päälle ja välillä pois päältä. Kontaktitkin repesivät ja koira on keksinyt uuden jutun: Kun näkee, etten hyväksy, lähtee luikkimaan esteitä omavaltaisessa järjestyksessä tai jopa kuten rata jatkuisi. Ilme on ilkikurinen ja pelokas yhtä aikaa. Lähdöstä varastettuaan se käännähti ja painui suorittamaan rataa väärään suuntaan. :S Siinä kohtaa ei pitänyt enää pokka minulla eikä koutsilla. :D Tähän oli paras lääke maahanmenokäsky, kun naurultani sain jotakin puhuttua - maihinmenoa koira totteli ja päästiin huokaisemaan. Ei koko touhu pelkkää katastrofia ollut, lopuksi saatiin se nolla pyöräytettyä.

Lykky yllätti. Varoitin Tiiaa etukäteen, etten tiedä tuleeko radasta yhtään mitään. Lykky teki nollat ja ohjautui niin hyvin kuin ikinä, kuten on opetettu, mikä oli outo tunne edellisen kaaharin jälkeen. Ongelmia teetti kepit U-putkea päin, silloin viimeinen väli unohtui. Siitä harjoittelemalla selvitään. 

Kotimatkan pohdin koirieni eroja. Lysti on herkästi kiihtyvä herkkis ja Lykky tekee asiat asioina. Mielenkiinnolla odotan sen tulevaa kisauraa.

Torstaina oli oman seuran ryhmätreenit. Otin Lykyn autoon turistiksi, jotta Lysti saisi ratatreeniä - ja saisin Lykyn tottisteltua väliajoilla parkkipaikalla. Aluksi olikin slalomia ja välistävetoja, joita valmentaja halusi juuri Lykyn tekevän, joten vaihdoin niihin koiran. Välistävedot jäivät kotiläksyiksi. 

Lysti pääsi itse radalle ja ilmeisesti oli autossa kihistessään nostanut itsensä kisamoodiin, koska oli yhtä räyhä kuin kisoissa. Nyt ei viimeisin keppiväli kiinnostanut ja kun en sitä kelpuuttanut, koira teki saman kuin tiistain valmennuksessa - lähti luikkimaan ja suorittamaan esteitä ympäri kenttää. Maahanmenolla taas rauhoittui. Koutsi näki sen minkä minäkin - koiralla menee yli. Se ei kerta kaikkiaan pysty käsittelemään sellaista intoa - juoksee huutaen kuin yliväsynyt pikkulapsi. Hienoa oli kuitenkin vauhti - ja pääsin taas tutuksi käyneen holtittoman ralliauton penkkiin. Jatkossa sain ohjeen ohjata Lystiä tosi jämäkästi, jos näen sen menevän tuohon mielentilaan, siinä se on kovakin. Omana ajatuksenani olisi myös opittava säätelemään sen virettä - helppo homma, heh. 

Tänään ei satanut ja päätin tehdä samaan treeniputkeen eiliset slalomit ja välistävedot vetämällä ja työntämällä 5 hypyllä molemmin puolin. Vuorottelin koiria aina tehtävän vaihtuessa. Ensin näkyy videolla Lystin slalom. Tuo kammottava volina kuuluu Lykystä, jota risoo olla autohäkin vanki.

Sitten Lykyn slalom:

Lystin välistävetoja tässä *KLIK*. Tässä Lykyn, nämä työntämällä, koska vetämällä ei vielä onnistu kunnolla, ja helpotetut kulmatkin: *KLIK*. Lopuksi pujottelua, ensin Lysti *KLIK* ja sitten Lykyn nurja kulma, vassokuu: *KLIK*.

Nyt pidämme agilitysta vähän taukoa. Keskitymme sen sijaan tottisteluun, uintiin ja metsäreissuihin. :)

Kiire?

Olen saanut kritiikkiä siitä, että näytän radalla usein kiireiseltä tai hätäiseltä. Ehkä siihen on hyvä syy. :D

Vkl:n kisoista, kuva by kepeataival.fi

Haaste

Karita heitti haasteella, jonka ohjeet laitan tähän ensin:

Ohjeet haastetuille: Jokaisen haastetun tulee vastata niihin 11 kysymykseen, jotka haastaja on esittänyt ja postata ne blogissaan. Valitse sitten 11 uutta haastateltavaa ja linkitä heidät postaukseesi. Keksi 11 uutta kysymystä, joihin haastettujen tulee vastata. Älä haasta sitä henkilöä, jolta sait haasteen. 

1. Mikä on tarina koirasi nimen / koiriesi nimien takana?
Lysti olisi Onni, jos olisi poikakoira. Lysti tuntui pojan kanssa sopivimmalle ja tulee lisäksi yhdestä läheisen perheenjäsenen usein toistamasta sanomisesta: No nyt meillä on lystiä.

Lykyn kohdalla koiralle sai valita L:llä alkavan nimen. Edelleen Onni kummitteli. Testasin moneen otteeseen, reagoiko Lysti Lykkyyn, jotta koirat eivät menisi nimissään sekaisin. Koska Lysti ei reagoinut, nimi  sinetöitiin. Nimeen vaikutti sekin, että Lykyn äiti on Boa ja jos huutaa Lyk-kyyy, siitä tulee Kyy.

2. Kerro kolme asiaa, miksi juuri sinun koirasi on maailman paras koira juuri sinulle.
Olen joskus kuullut, että jokainen saa sellaisen koiran millaisen ansaitsee tai tarvitsee. Lysti on ollut kaikkine herkkyyksineen haastava, mutta kun sen saan voittamaan pelkonsa ja näen sen onnellisena tai röyhkeän päättäväisenä, tulen tyytyväiseksi (paitsi silloin kun se varastaa agilityssa). Eli 1.: tulen niin iloiseksi, kun se on rohkea ja onnellinen. Ja 2.: En usko, että kovin moni muu olisi jaksanut sen kummallisuuksien kanssa & en voisi kuvitella sitä kenenkään muun koiraksi.

Lykky taas on miltei Lystin vastakohta. Sen kanssa tuntuu hyvältä ne hetket, jolloin se arvostaa seuraani ja nauttii leikistä. Sillä on paljon hyviä ominaisuuksia, että pelkään etten osaakaan ammentaa siitä kaikkea hyvää irti. Eli 3.: minulle tekee hyvää elää koiran kanssa, missä on mistä ammentaa.

3. Mikä motivoi harrastamaan koiran kanssa?
Yhteistyön kehittyminen, yhteistyö itsessään ja sen näkeminen, kuinka koira oppii - ja itse opin. Agility on sopivan liikunnallista "köyhän naisen esteratsastusta" ja oivaa vastapainoa työlleni ja muulle elämälleni.

4. Millainen koirasi on kotioloissa?
Lysti on aika huomaamaton, välillä tulee lähelle nukkumaan tai haluaa leikkiä. Jos Lykky tulee viereen, se rojahtaa miltei päälle ja seuraa halutessaan se häntä heiluen mönkii vaikka kainaloni alle. Aamulla ne tulevat tuijottamaan, kun havaitsevat uneni käyvän pinnalliseksi. Molemmat makaavat, kun ei tehdä mitään.

5. Millainen reissueläin koirasi on?
Lysti pelkää uusia paikkoja eikä rauhoitu millään. Autossa se on rauhallinen. Lykyn perään taas saa katsoa, jottei se satuta itseään tutustuessaan kaikkeen.

6. Jos sinun on valittava serkkusi häät tai harrastamasi lajin SM-kisat, kumpiin menet?
Tämä on helppo. SM-kisat.

7. Miksi juuri se rotu, jota koirasi edustaa? 
Pidän belgianpaimenkoirien monipuolisuudesta, uskottavuudesta noin puolustusmielessä, ja (ei-näyttisten) ulkonäöstä. Kahdesti vuodessa lähtee karva, muu hoito on kevyttä harjausta ja pesu, jos koira tuntuu tosi likaiselta eli muutaman kerran vuodessa. Lykyn lyhyt karva on vielä helppohoitoisempi, vaikkei Lystikään onneksi mikään karvaturri ole.


8. Oletko harkinnut jonkun muun rotuista koiraa?
Ehkä joskus vanhoina päivinä lämpöä ja hyviä ilmoja arvostava kaunis whippet.


9. Mikä on suhtautumisesi koiranäyttelyihin?
Molemmat koirat pitäisi käyttää kerran pakollisissa näyttelyissä, jotta saisin arvion ulkonäöstä ja sen H:n, jos mielin valion arvoa joskus.


10. Haluaisitko ruveta joskus kasvattamaan koiria? Mitä rotua, millaisella nimellä?
En halua. En pystyisi luopumaan pennuista enkä usko, että ikinä löytäisin tarpeeksi riskitöntä yhdistelmää.

11. Mitä haluat saavuttaa koiriesi kanssa?
Lystin kanssa tavoitteet ovat täynnä: En ikinä olisi uskonut, että se saa TK2:n tai nousee agilityssa kolmosiin. Toisaalta minusta olisi hienoa saada sille yksi SERT agilitysta ja haluaisin sen kanssa agilityn SM-kisoihin, vaikka joukkueeseen. Tänä vuonna tassut estivät osallistumisen. Lykylle toivon agilityuraa ja tokossa vaikka TK2:sta ja BH olisi tehtävä. Pk-lajeista viesti kiinnostaa, siitäkin koulutustunnus olisi kiva.

Omat kysymykset:

1. Minkälainen tapahtuma oli ensimmäisen koirasi hankkiminen?
2. Miksi se on/ne ovat sitä rotua mitä ovat?
3. Miten päädyit harrastamaan sitä lajia/niitä lajeja mitä harrastat?
4. Ensimmäinen menestyminen jossakin lajissa - mitä siitä hetkestä muistat?
5. Kuinka valmistaudut kisa- tai koepäivän aamuna?
6. Kuinka pitkälle olet matkustanut koiraharrastuksen vuoksi?
7. Miten kuvailisit koirasi toimintakykyä tai suoritusvarmuutta koetilanteissa?
8. Miten palkkaat koirasi onnistumisista?
9. Millaisissa tilanteissa olet säikähtänyt koirasi tai koiriesi vuoksi?
10. Pari koirasi/koiriesi erikoista tapaa?
11. Miten hemmottelet koiraasi/koiriasi?

Haastetta en saa heitetty 11:lle, mutta laitan sen Sariannelle, Sirkulle ja Sadulle ja jos joku lukijani haluaa haasteeseen vastata, 8 paikasta saa ottaa. :D

Melkoranta jatkaa

Khhhhh-ropiropi-shhhuuu. "Haloo?! Kuuleeko kukaan? Täällä Melkoranta. Kriik-svihuuuu-uuu. Siis Melkoranta. Seuraamme jälleen agilitykisoja ja jos eilen satoi, niin se ei ole mitään tähän verrattuna. Kisat on juuri keskeytetty kovan sateen vuoksi. Khhhhhhh. Näin kuinka Lysti pelästyi, panikoi ja juoksi lopulta ohjaajansa kanssa autolle. Ihmiset ja koirat ovat paenneet kuka minnekin sateensuojaan, osa on hallissa, osa junavaunussa ja loput autoissaan. Juuri nyt sade vähän hellittää ja kisat jatkuu. Ohjaaja nousee autostaan, ottaa Lystin mukaansa ja kaatosateessa yrittää Lystiin puhaltaa henkeä. Jopa näyttää edellistä koirakkoa, jotta koira tajuaisi tämän olevan agilitya. Yleensähän Lysti pidetään pimennossa, jottei kuumuisi liikaa. Ohjaajalla on joku liina, jolla pyyhkii silmälasejaan. Lysti säikähtää sisäänheittäjää, jolla on läpinäkyvä sadekaapu, haukkuu tämän, ja seuraavaksi se säikähtää takana ollutta mainoskangasta. Tällä samalla kentällä Lysti on aikoinaan pelännyt tokokisoissa ja tässä on samoja elementtejä. Kehän reunanauhat räpättävät ja koira näyttää olevan peloissaan, sinkoilee hihnassa häntä koipien välissä. Lähtöön olisi juuri mentävä." 

"Lysti istahtaa lätäkköön ja nousee seisomaan. Koko lähtöalue on yhtä isoa lätäkköä. Ohjaaja pyytää sen uudelleen istumaan, koira ei istu vaan häntä koipien välissä hiipisi ensimmäisen esteen ohi ohjaajansa perään. Siitä lähdetäänkin lentävällä lähdöllä, heti toinen este on takaakierto, samoin kolmas ja hyvinhän se menee ex tempore. Siitä keinulle ja vauhti kiihtyy suoran myötä. Perällä on käännös, U-putken väärä pää on tarjolla, ohjaaja jarruttaa vähän liikaa, kielto hypyltä. Taitaa mennä oikeaan päähän putkea kuitenkin. Sieltä hypyt ihan ok ja puomille, minkä Lysti ottaa. Sieltä taas kaarros kahdella hypyllä ja A:lle, ja sieltä ongelmia aiheuttaneelle hyppykuviolle, se on toinen kompastus tälle parille. Koira juoksee väärään putkeen. Vielä kepit, rengas ja hyppy ja se on siinä. Hylkäys taas. Haetaan ohjaaja kohta tänne kuivaan selostamoon."

- "Miltä tuntuu?"

- "No märältä, ehehhehhee. Lysti säikkyi tuulta, joka sai makkarateltat, nauhat ym. lepattamaan ja tuli taas säikkymoodiinsa. Ei se uskaltanut jäädä lähtöön, joten tulipa tehtyä ensimmäinen lentävä lähtö. Radalla oli ne samat kohdat pahoja, joita etukäteenkin pelkäsin. Hyvää kait se, että Lysti kokosi itsensä ja oli ihan reipas oikeastaan ensimmäiseltä esteeltä lähtien."

- "Toinen rata vielä, miten valmistelette?"

- "Ajan kotiin, vaihdan vaatteet ja kengät."

16.4.11 kisoista, kuvaaja Mika Virtala

"Sade välillä jo lakkasi, mutta kun maksien rataantutustuminen alkoi, sade alkoi uudelleen. Lysti-koirakko on vuorossa. Tähän mennessä vain 2 nollarataa ja noin 30 koirakkoa mennyt, joten siinä on haastetta. Lysti on ihan erilaisen oloinen ja näköinen kuin ensimmäisellä radalla. Ohjaaja saa sen istumaan, mutta koira röyhkeästi siirtyy istuma-asennossa kohti ensimmäistä rimaa. Ei puhettakaan äskeisestä ujostelusta ja kauhistelusta. Ohjaaja saa kuitenkin koiransa pysähtymään. Siitä liikkeelle,  nnnäin, toisen esteen takaa ohjaaja ottaa niistolla ja pyöräyttää takaakiertoon, sujuvasti menee. Sitten A:lle, jonka jälkeen kolme hyppyä ja taas U-putken väärä pää tyrkyllä. Tällä kertaa rytmitys on oikea ja koira oikeassa putkessa ilman virheitä. Sieltä kepeille, joiden takana väijyy putki. Lysti sujahtaa keppien oikeaan väliin ja jatkaa matkaansa putkeen. Se on hylkäys samalla. Ohjaaja kutsuu koiransa kepeille ja ne koiralle toista kertaa tarjoiltuna maistuvat. Siitä hypylle, välistäveto ja A:lle. Koira jatkaa A:lta samalle hypylle kuin äsken, ei edes vilkaise ohjaajaansa, ja se on tavallaan jo toinen hylkäys. Ohjaaja kutsuu koiransa taas oikealle radalle, siitä putkeen ja hyppy, kääntö koiran takana, U-putkeen, nätisti ja lujaa mennään. Sitten loppusuora, hyppy, keinu, rengas ja hyppy ja kaikki siististi loppuun. 2 hylkäystä tältä radalta ja vähän vallattoman näköistä menoa. Etsitään taas ohjaaja."

- "Mitä huomioita sinulla on tältä radalta?"

- "No pahat kohdat oli juuri ne jotka etukäteen löysin. Lysti oli nyt vaihteeksi aikamoinen röyhkimys, en saanut siihen kunnolla kontrollia, ehkä sillä meni jotenkin yli. Ainakin se irtosi. Treeneissä se pystyy pujottelemaan vaikka olisi minkälaista putkihoukutinta takana, mutta kisoissa taito ei vielä kanna. Pujottelu sinänsä oli virheetöntä tänään eikä koira tiputtanut yhtään rimaa, mikä on tietysti plussaa. Lähtövarastelu alkaa olla törkeää ja kontaktien alastulon varmuus on menetetty tauon myötä. Onpahan mitä treenata. Parasta kait on se, että Lysti voitti ekan radan pelot. Olisi kyllä päästävä treenaamaan kovavauhtista treeniä isolla kentällä. Mutta tämän koiran kanssa ei ikinä tiedä mitä tapahtuu, sillä heittää niin laidasta toiseen."
- "Miten tassut?"

- "Huuhdoin ne äsken, ei mitään muutoksia. Ei ne tästä mekaanisesta rasituksesta mene rikki, kun ovat kunnossa. Mutta jos joku allergeeni sattuu kohdalle, niin rakkulat ja ihottuma tulee ja niillä tassuilla ei sitten kävellä edes kotiparketilla."

- "Kiitos haastattelusta."
- "Kiitos."

- "Jätetään vähän pettyneen oloinen ohjaaja katsomaan toisia kisaajia. 4 hylkäystä tältä viikonlopulta ei varmaan ollut ihan toiveiden täyttymys."

16.4.11 kisoista, kuvaaja Mika Virtala

Melkoranta, hyvää iltapäivää

"Studiosta hyvää iltaa. Meillä on iltapäivän agilitykisat nauhalla. Laitetaan pyörimään."

"Hyvää iltapäivää rakkaat koiraurheilun ystävät. Säätiedotus on luvannut tänne puolipilvistä, mutta sataa niin kovaa, että rataantutustumisessa Lystin ohjaaja ei pystynyt pitämään hetkeen silmiään auki vaan seisoi silmät kiinni, lopulta pyyhki hihallaan silmiään kuivaksi ja jatkoi hiha lippana tutustumistaan. Lystiltä ei ihmeitä odotella, sillä on viikkoja viimeisimmästä kisasta ja sen jälkeen on kerran päässyt treenaamaan. Tassuvaivaa on ollut kovasti, mutta nyt tassut ovat kuulemma taas kunnossa."

"Nyt starttiviivalla on ohjaaja Lysti vierellään. Lysti jätetään lähtöön, hiipii kyllä vähän perään. Nyt tulee ihan luvan kanssa, eka hyppy näin ja toiselle heti takaakierto ja siitä kepeille. Lysti toimii kuten kuuluu, hienosti pujottelee loppuun saakka, ohjaaja valssaa ja koira putkeen, mutta mitä ihmettä! Väärään päähän! Sinne ohjaaja kyllä selvästi osoitti ja tuomari ristii kätensä. Seuraavaan 90 asteen putkeen koira ja sieltä tulee kiire seuraavaan takaakiertoon, jonne ohjaaja ehtii hyvin. Renkaan kautta mersun tähteen  ja koira on kyllä vauhdissa. Taas putkeen ja toiseen ja sama takaakierto kuin äsken. Renkaan kautta nyt U-putkeen ja sitten on loppusuora, jossa esteet on sijoiteltu kimurantisti. Lysti ohittaa yhden hypyn ja maalissa näin. Hylkäys siis. Etsin ohjaajan käsiini."

- "Mitä tuossa radalla tapahtui?"

- "Lysti oli hyvässä vauhdissa ja ohjaus tuntui sujuvalta. Lopun suoralla tai mikä lie vinkura - en ehtinyt koiraa kääntää ja ohitettiin yksi hyppy. Muuten kiva rata. Rataantutustuminen oli kyllä hirveä, vettä tuli kuin saavista ja itikkamyrkyt valuivat silmiin. Yritin fleecehihalla pyyhkiä vähän huonolla menestyksellä."

- "Mutta tuossa alussa, laitoit koiran väärään päähän putkea?"

- "Aijjaa. Siis mitä? Ai joo, niin taisin laittaakin. No hyvä niin, ei jäänyt hylkäys yhdestä hypystä kiinni."

- "Onnea seuraavalle dalle!"

- "Kiitos!"

"Nauhalla on myös toinen rata, laitetaan sekin tulemaan."

"Lysti on jälleen lähtöviivalla. Tähän mennessä on mennyt 30 koirakkoa ja saldona vain yksi yliaikainen nolla. Näin lähtö, heti toinen este nurja u-putki, minne koira. U:n jälkeen tarjoutuu väärä hyppy ja sinnehän Lysti hyppää. Hylkäys heti alkuun. Ohjaaja jatkaa, ottaa kuvion uusiksi ja nyt se toimii. Sitten kepeille syöttö ja Lysti sujahtaa putkeen, kuten moni muukin tätä ennen. Putkesta pujottelun hakeminen onnistuu eikä pujottelussa ole moitteen sijaa. Siitä hypylle ja A:lle ja Lysti hyppää alastulon yli ja syöksyy suoraan putkeen. Ohjaaja keskeyttää radan, huutaa hyi ja koira näyttää karjuvan takaisin, suostuu kuitenkin väljästi seuraamaan ja radalta pois. Kysytään taas tunnelmat."

- "Rataantutustumisen aika tuntui loppuvan kesken ja mietin just tuota putken jälkeistä kohtaa, samoin pujotteluun syöttämistä ja niissä virheet tulikin. Keskeytin radan, kun Lysti hyppäsi kontaktin, harmi että ehti palkata itsensä putkeen. Toivottavasti huomenna muistaa miten ne otettiinkaan. Mutta tuo rata oli meille selvästi liian vaikea."
- "Miten tassut kestää?"

- "Huuhdoin ne ensimmäisen radan jälkeen, ne olivat silloin kunnossa. Nytkin näyttävät olevan koiran kulkemisesta ja olemuksesta päätellen. Huuhdon ne taas ennen autoon hyppäämistä ja illalla tsekkaan ollaanko huomenna kisakuntoisia. Kiva oli kyllä kisata."

- "Kiitos haastattelusta."

- "Kiitos itsellesi."

Piste com

Joku aika sitten lapsuudenystäväni kysyi onko minulla vielä se Karvakorvat, minä siihen että siis Kolmiokorvat? Samaa asiaa tarkoitimme. Hiljalleen alkoi pelottaa, että joku vie minulta Kolmiokorvani ja pienen yllytyksen ansiosta hommasin itselleni verkkotunnuksen. Päivittäkkee siis osoitteeksi www.kolmiokorvat.com. - Sinne ne koirat menneet on. ;)

Lysti parantelee tassujaan. Annan sen silti liikkua metsässä ja uida, jotta kunto säilyy ja mieli pysyy virkeänä. Ei se neulasmatolla tassujaan arista, mutta pihasora on vielä paha paikka. Tänään tein esineruudun, esine oli silikoninen patalappu (Lykyn kosketusalusta). Hienosti löytyi. 

Kisoja olisi viikonloppuna, voi olla että taas soittelen peruutuksen. Olisi kyllä kiva harjoitellakin kilpailujen välissä. Itse kisaamisesta nyt puhumattakaan.

Lykky tuurasi tänään toista kertaa Lystiä ryhmätreeneissä. Se ei taaskaan nähnyt muuta kuin agilitykentän - ja erityisesti putket. Ihmisiä tai koiria se ei noteerannut. Heti alkuun oli takaakierto-niisto-persjättö, siis saksalainen, jonka se osasi. Nämä ovat ilmeisesti niitä ohjauksia, joita koirat lukevat luonnostaan. Takanaleikkauksia oli aika paljon. 

Pujottelukulma olisi ollut klo 9:stä, mutta koska koira juoksi pujottelun ohi putkeen, tuli kepeille noin klo 2:sta. Pujottelu oli virheetöntä. Mutta putkihulluus on ilmiselvää, gulp. 

Keinu radalla priima, A myös - itseni pitää vaan alkaa luottaa kontakteihin ja jättää Lykky tekemään alastuloa itsenäisesti, koska se selvästi osaa. Puomia ei ollut tarkoitus mennä, koska ylösmeno ei ole vielä opetettu, mutta mentiin sekin kerran, kun koiran sinne kerran ohjasin, ihan hyvin sujui. Päällejuoksukohta oli hankala, jäin vähän eteen ja Lykky epäröi - se ei siis onneksi hyppää päin, vaan varoo. Näitä harjoittelemme seuraavaksi, jotta opin itse ohjaamaan oikein. 

Hypyt olivat medien ylärajalla, pientä kolinaa oli, mutta selvästi senkin suhteen edistymistä. Muutenkin radanluku alkaa olla parempaa, ei ole sellaista saattelua. Joku yhteinen sävel. :) 

Sisältää tuotesijoittelua

Näyttääkö koirasi pahaiselta rakilta?

Ei hätää! Kun käytät tuotteita X, Z ja Y, siitä tulee hieno näyttelykoira. Kuvan alaosaan on präntätty pienellä ainekset, jotka eivät olleet saatavissa kuvaushetkellä. Teksti suurenee kuvaa klikkaamalla.

Alla olevassa kuvassa on näyttelyseisotuspönö - mikä muutos koirassa! Alusta on takajalkojen alta korkeampi, joten kuva ei anna osin näyttelylinjaiselle koiralle oikeutta.

Koska belgianpaimenkoirilla haaveillaan pystystä etuosasta, laskevasta takaosasta ja korkeuttaan lyhyemmästä rungosta, laitan tähän arkistoista esteettistä silmää miellyttävän näyttelykuvan.

Etiäppäin

Lykyllä on tarjota hyviä uutisia. Se pujotteli tänään ensimmäistä kertaa ilman ohjureita! Kolmella ensimmäisellä yrityksellä usko loppui pujottelun keskivaiheilla, mutta sitten loksahti. 

Tänään se kiipesi A:ta, jonka ylös- ja alasmenokontaktit otti nätisti. Se on niin liikuttava halussaan tehdä oikein. Illalla harjoittelimme keittiön matolla lankun pätkällä ylösmenokontaktia. Aiemmin Lykky on tarjonnut lankulle alastulon 2o2o:ta, kuten on opetettu, mutta nyt osasin selittää, että lyhyt pätkä on katos niinku ylösmeno. Siirrän treenin seuraavaksi ulos.

Tottistelusta en ole aikoihin raportoinut, mutta sitä on jatkettu. Seuraaminen miellyttää minua, siinä onnistuu käännökset ja rytminvaihdokset, hidas kävely ja juoksu. Jäävätkin sattuivat viimeksi kerrasta oikein, seisahtuminen tosin vähän viivähtää ja istumisessa autan lyhyemmällä askeleella. Mutta luoksetulo oli 30 metristä AAH! Luulin jo että koira rysäyttää polveni nurinpäin, mutta niin se vaan viimeisimmällä 1½ laukka-askeleella jarrutti kriiih ja pysäytti etujalkansa muutaman senttimetrin päähän lenkkareistani. Olin pakahtua ilosta!

Lystin tassut ovat nyt linkkaamattomassa vaiheessa, ohut nahka pitää kivun poissa. Pidän käsiäni kyynärpäitä myöten ristissä, jotta uusia rakkuloita ei ilmaantuisi ihan heti. Tilasin sille kokeeksi kahdet lenkkarit, toivottavasti sopivat. Kaiken järjen mukaan tossuilla saan allergeenialtistusta vähennettyä merkittävästi. Makkarahyllystä löytyi Vatajan tuotteita, joissa ei ole mitään ekstraa. Niiden liha vaan on porsasta, jolle Lystin maha on joskus reagoinut. En ole varma, onko johtunut siitä että on saanut yhtäkkiä liikaa vai onko oikeasti herkistynyt. En uskalla riskeerata, joten Lykky popsii ne makkarat. Ja seuraavana konstina Lystin tassuihin on siedätyshoito. Seurataan vielä ruokavalion tehoa jonkin aikaa.

Kävin molempien kanssa uimassa. Lykky partioi 10 metrin päässä rannasta ja rohmusi kaikki kepit kuin joku haukkaava hippo. Lystille yritin vaivihkaa heittää sivummas omat kalikat. Uimaleluja en hetkeen osta, eilen kaksi karkasi ulapalle. Päivän vinkki: tihkusateella saa olla rannalla rauhassa. :)

Ahah, poika sanoi just Lystin iltalenkiltä tuotuaan, että se linkkasi toista etujalkaansa. Katson kohta onko vanha vai uusi vika. No höh. 

Olin onnellinen

Minä otan keittiön kaapista kilpailukirjan, rekisteriotteen ja rokotuskirjan. Katson että muovikannen välissä on agilitylisenssi ja yksi hakaneula. Etsin muovipussin ja tiputan ne sinne. Lisään pussiin jääkaapista Siwasta ostetun smoothien, 1½ litran pullon lähdevettä ja paistamani maustamattomat broilerifileet. Haen kuivumasta pestyn treeniliivin, jonka selässä lukee Powered by Lysti, varahousut ja varapaidan. Varavaatteet tiputan pussiin,  treeniliivin puen päälleni. "Lähdetään agilitykisoihin", sanon Lystille.


Eihän sitä olisi tarvinnut sanoa. Lysti tietää. Se tiesi sen jo edellisenä iltana, jolloin näki ihmisensä katsovan tassujaan pitkään ja toteavan, että kyllä ne kestää. Kun se katsoi agilitya Youtubesta ja liikuttui pari kertaa seuratessaan onnistunutta rataa. Aamulla se heräsi normaalia aikaisemmin, ei syönyt leipää vaan joi smoothieta, unohti kahvikupin kesken juomisen keittiön pöydälle, otti turhia kiireisiä askeleita. Puhui eri sävyllä kuin normaalisti, ohi kulkiessaan sipaisi hellästi kisakaverinsa korvaa, kuiskaten mitä miun mössykkäin. Lopulta ajatteli ääneen minua ei jännitä oikeastaan yhtään.


Lysti katsoo, heiluttaa häntää ja ottaa pari innostunutta askelta. Pujotan sen päähän kisapannan. Survon treeniliivin taskuihin 2 talutushihnaa ja narupallon. Lumpsautan etusormeni avulla kisakengät jalkoihini, koska en jaksa avata tuplasolmuja. Lykyn käsken huoneeseeni, suljen oven. "Nyt lähdetään", sanon Lystille. Se venyttelee ja astelee häntäänsä heiluttaen perääni. Hyppyytän sen autoon ja starttaan. Hetken mieleni käy tummana, sillä tämä loppuu millä hetkellä hyvänsä - sinä hetkenä, kun selkä estää hermotuksen jalkoihini. Kuuntelen aluksi radiota, lähempänä kisapaikkaa sopivasti sytyttäviä kappaleita mp3:sta.


Kisapaikalla käyn ilmoittautumassa, saan lähtönumeron, minkä kiinnitän treeniliiviini. Otan Lystin autolta ja kävelytän sitä kisa-alueen ympärillä, jotta tottuu tunnelmaan. Kävelen lähelle valmistuvaa rataa ja kuvittelen sen kulun. Tätä minä haluan tehdä. Kuuntelen musiikkia, laulan Olavi Uusivirran ja Anna Järvisen mukana paina taas kaasu pohjaan anna elämän mennä ja katson Lystiin.

***

Yllä oleva olisi saanut olla totta. Oikeassa elämässä katsoin yöllä Lystin tassua, jossa nahaton rakkulan jälki ulottui anturan alle, kohtaan mikä osuu joka askeleella maahan ja millä lennätetään soraa ja kivituhkaa mutkissa.

Yöllä ei tapahtunut ihmettä. Aamulla tassu oli tämän näköinen:

Soitin kisatoimistoon ja peruin osanottoni. Sanoin ettei kisamaksuja tarvitse siirtää toista kertaa seuraaviin kisoihin. Puhelun jälkeen oli hyvin vaikea olla. Ajoin Lystin kanssa metsälammelle, minkä rantamilla ei ole ärsyttävää ruohikkoa. Annoin sen uida pitkään, sillä se tarvitsee lihaksia. Se nautti, voi että se nautti! Neulasalustalla se kirmasi ympäriinsä kuin pentuhepulissa. Se ei linkannut, mikä sai miettimään, olisiko sittenkin pitänyt kisata. Milloin omat kantapäärakkulat ovat lakanneet oireilemasta? Toisaalta en halua kuulua niihin ihmisiin, joista muut ajattelevat: siellä se hyppyyttää sairasta koiraansa. Kotona pesin tassut uudella shampoolla. Toivon oireilun rauhoittuvan.

Lykky aksaa

Eilinen nautiskeltiin helteestä ja Lykky sai uida sydämensä kyllyydestä.

Tänään kurvasin aamusta agilitykentälle, jotta ehtisimme pahimman helteen alta pois. Pujottelu alkaa sujua paremmin. Tein pienen ratapätkän, se on alla. Niisto kaipaa vähän treeniä eikä Crocsit ole hassummat agikengät. ;)

Ylösmenokontaktin opetus hakee edelleen uomiaan. Hylkäsin jo kehikonkin ja kokeilen sittenkin kosketusalustaa, mitä olen jo pentuna opettanut. Asetin lätkän puomin ylösmenokontaktille, osoitin sitä Lykylle: "Siinä." Koira vippasi siihen takajalkansa ja hymyili tyytyväisenä. Kehuin ja palkkasin, raavin korvallistani ja päätin sittenkin edetä alustan kanssa systemaattisemmin. Ehkä koiraa helpottaisi, jos metodi ei vaihtuisi joka toinen treeni?

Lystin anturassa on nahka haavauman päällä. Katsastan vielä aamulla, näyttääkö kestävältä. 

Kirjuutellaan taas

Lystin tassu on parempi. Sitä suojaa paperinenäliina, minkä päällä on itseensä tarttuvaa sidosta. En näe järkevänä asetella puuvilla-allergikolle puuvillaa ihoa vasten. Tuskin pyyhkeestä irtoava puuvillanöyhtäkään auttaa? Ostin siksi kaupasta pellavapyyhkeen. :} Sunnuntaina olisi kisat, en tiedä ehtiikö tassu parantua. Treenaamaan ei ainakaan keretä.

Tein yllättävän havainnon. Monivitamiinitabletit sisältävät soijaa ja biotiinitabletit maissia, joita Lysti ei saisi syödä. Eläinlääkäri kehotti välttämään edelleen maitoa, koira voi reagoida vaikkei testeissä näkyisikään. Kokeillaan Malaseb-shampoota, mutta vielä en lutraa siinä rikkinäistä tassua. Olen elänyt moniallergisen ihmisen kanssa ja Lystin kanssa eläminen alkaa muistuttaa samaa. Muinoin tein syventävät opinnot allergian siedätyshoidosta. Sattumaa?

Eilen matkustin Lykyn kanssa privaattiseuran ryhmätreeneihin, ensimmäistä kertaa sitten vuoden takaisen pentukurssin. Ohjelmassa oli hirmuinen putkihässäkkä, enpä ole sellaiseen ennen törmännytkään. 7 putkea rallateltiin peräkkäin. Rata sopi meille hyvin, koska kontaktit ja kepit olisivat vielä liikaa. Se yllätti koutsin ja taas minutkin herkällä ohjattavuudellaan. Se siis miltei ponnistusasennosta käännähtää hypyltä pois, jos minulta loppuu ohjaus. Jää nähtäväksi onko kyseessä nuoruuden suoma vai pysyvämpi ominaisuus. Lykky kiskoi kentälle muita koiria näkemättä ja kentällä keskittyi minuun ja narupalloon. Kivaa oli!

Lykyn kepit (ja illalla lisää muuta)

Lykky hoksasi tänään kuinka 12 suorassa linjassa olevaa keppiä pujotellaan. Ohjureita on apuna vielä alussa ja lopussa. Vauhti on tipahtanut tehtävän vaikeuduttua. Jatkamme harjoittelua.

Tänään aloitimme myös kehikkotreenin kontaktien ylösmenoja varten. Hyppyesteillä katsoin miten se osaa valssit ja jaakotukset, on yllättävän herkkä ohjaukselle. :) Iski jarrut, jos yhtään liian ajoissa vaihdoin kättä. Aloitin medikorkeuksilla ja koska sujui ongelmitta, nostin rimat maksien alarajalle, sekin luonnistui.

Illalla tottistelimme: seuraaminen kaikkine käännöksineen, juoksu ja hidas kävely ja jäävät. Ensimmäisestä pysähtymiskäskystä koira seurasi vaan, toisella muisti mitä se tarkoittikaan. Voi miten se rakastaa leikkiä punaisella purutyynyllään. On ihan eri ote kuin narupallon kanssa. :)

Oikein hyvä päivä on ollut Lykyllä!

Lysti-parka linkuttaa. Kun en muuta keksinyt, kokeilin rakkolaastaria kipeän kohdan päälle puhdistuksen jälkeen. Sitäkään en uskalla kauan pitää, alkaa muuten mätiä koko kinttu. Muuten Lysti makaa ja hautoo hirvennahkaista puruluuta. Ei syö, muttei laske Lykkyäkään apajille. Nyt Lysti on oikealla puolellani ja Lykky pötkähti kyljelleen kiinni vasempaan kylkeeni. Sillä muljahti just silmät. Nukahti. 

Krak ja auts

Iloa kesti näin pitkään. Päivällä Lysti alkoi linkuttaa. Etutassussa on nyt ilmeisesti rakkulan jälki. Sen pohja alkaa nuolen kohdasta, oikeastaan rakkulaa jatkuu vähän matkaa nuolen alle ja muutos jatkuu ylöspäin  anturoiden väliin. Kiilto johtuu Bepanthenista.

Epäilty nro 1: Lysti sai eilen nuolla Riisifrutin kipon lopun, siinä ei pitäisi olla mitään mille se on allerginen. Tämä on eka kerta, kun se sai kuukauteen maitotuotetta. Testeissä ei ollut maidolle allerginen, mutta testit eivät ole 100 % varmoja. 

Epäilty nro 2: Toissapäivänä se söi raakaa broilerinsiipeä, minkä jälkeen se pitkään ja vimmoissaan pyyhki kuonoaan eteisen mattoon. Se ei ollut mitään pyyhin kuononi hyvän aterian jälkeen vaan kutittaa vimmatusti, en voi lopettaa kuononi hinkkaamista. Se ei ole virallisesti broilerille allerginen, mutta aiemmin yhdistin oireilun raakoihin siipiin. Testien tultua pidin itseäni luulosairaana, varsinkin kun Lysti on sietänyt uunissa kypsennettyä broileririisipuuroa. Kypsentäminen muuttaa proteiinirakennetta - ehkä raaka broileri ei käy, mutta kypsä sopii?

Epäilty nro 3: Eilen muutama haukkaisu ruohoa.

Päätelmä: Ei jatkossa raakaa siipeä eikä Riisifrutin jämiä.  Arvatkaa kuka on taas ilmoittanut koiransa agilitykisoihin? Nyt ei voi muuta kuin linkututtaa pissalenkit, koira ontuu sisälläkin. Eilen iloisesti ja leikkisänä kirmannut koira makaa taas totisena. :( Surullista. 

Lystin tassut

Tässä on tänne talteen Lystin tassukuvat, minusta normaalit: