- Seisahtumisia ensin niin, että liikuimme vastatusten, parjaamallani nakkipalkalla.
- Seisahtumisia niin, että koira tuli vasemmalla puolellani vapaasti. Heilautin aluksi kättä pysähtymisen merkiksi, lopulta riitti sormen heilautus. Mielestäni olemme tässä pisteessä olleet joskus aiemminkin. Luulen, että sormiapu on kohtalaisen heikko häivyttää tai minimoida mikroskooppiseksi.
- Paikallaan seisomista: Hiippailin kuin intiaani saadakseni koiraan jännitettä. En tiedä jännitteestä, mutta kuola sillä valui suusta, kun odotti nakkia. Tassu ei liikahtanut vaikka koiruus sai seisoa noin 10 sekuntia kerrallaan. Hoksasi siis idean. Tämä homma otetaan ulkotreeniin myös.
- Istahtamisia, vähän hitaahkoja, mutta liike oikea. Olohuoneessa en narupalloa viskele.
- Tunnaripalikan hakua ja pitoa edessäni. Pari kertaa jurskahti hampaat, siitä kuonon silitystä ja sanoin "rauha" korostetun rauhallisesti ja mahdollisimman paineistamatta, seisoin vähän takakenossa.
Loppuun kuva viime huhtikuulta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti