Pk-kentälle oli sovittu tottistreffit, mutta olosuhteet olivat hankalat: Eilisen lämmön sulattama pinta yhdistettynä öiseen pakkaseen ja lumisateeseen oli luonut luistinradan, jonka päällä oli vajaa 10 cm lunta. Auto liukui nastarenkailla itsensä mitan ennen pysähtymistään ja pois piti peruuttaa (!). Pystyssä pysyminen oli vaikeaa.
Reunassa oli lumen alla jarruna vähän ruohotupsua ja siinä sain näytettyä lyhyet pätkät seuraamista koiran suoruuden arvioimiseksi. Helposti Lykyn persaus tulee vähän jalkojeni taakse jo perusasennossa. Itse seuruussa koira aluksi ihmetteli maata ja huomattiin sen muutaman askeleen päästä tiputtavan kontaktin. Olen vissiin treenannut just sen mittaista matkaa. Sitten tuli siistejäkin pätkiä ja koira tulee suorassa. Palkata en voinut kuin broileripullalla, ei ollut mitään saumaa heittää palloa, olisi koira hajonnut liukastellessaan.
Kentältä ajoin metsän laitaan. Siellä eiliset urat odottivat ja niillä pallo takapalkkana sujui seuraaminen pidemmänkin pätkän. Liikkeestä maahanmeno oli kerrassaan herkullinen. Luoksetulon ekalla koiruus asetti etutassunsa kenkieni päälle, uusinnalla oli nätti.
 |
| Jotta kuulisin sinut paremmin |
Vedän kohta lämmintä nuttua niskaan, lähden isomman kanssa lenkille. Punnitsin äsken koirat. Painoa on tasan 22.0 kg molemmilla. Tarkat tytöt. :)
3 kommenttia:
Voi hyvänen aika noita Lykyn korvia :D
Onneksi kevät tulee hyvää vauhtia ja aurinkokin sulattaa päivisin jäätiköitä. Meillä oli hetken aikaa parkkis aivan kamalan liukas. Nyt jo parempi.
Isot korvat on siitä kätevät, että kun ne laittaa sateella luimuun, ei kastu selkä. :)
Täällä on edelleen hirveä jää lumen alla. Kehumani Icebugit eivät pääse jäähän pureutumaan, kun lunta jää juuri sopiva kerros kengän alle. Onneksi on metsä.
Lähetä kommentti