Treeniä aina vaan

Edelleen on pakkasta vain muutama aste, joten ajoin taas hallille. Romusta kropastani löytyi uusi vaiva: vasen kantapää ei nyt pidä kävelystä, joten lenkit eivät ole in.

Lykky tottisteli ensin. Seuraamisessa oli lelu takataskussa, jolloin koira helposti edistää vaikka palkkaan taakse. Pidin lelua välillä olkapään edessä ja sillä paikka oli nyt hyvä. Siitä palasin leluttomaan suoritukseen ja ideaali paikka pysyi. Pitää oikeaa paikkaa vahvistaa nyt milloin mitenkin. Kontakti on kyllä hyvä, sivuttaisetäisyys sopiva ja vireestä pidän myös.

Luoksetulossa jarrutus venähteli taas, näistä en palkannut. Kentällä oli toisten tokoilijoiden merkkejä ja kerran Lykky päätti tehdä luoksetulossa ekstraa - kesken tulolaukan ponkaisi merkille, piti sitä suussaan, sitten juoksi sivulleni kontaktiin. Pakko oli nauraa.

Lysti sai tulla luokse merkkien kanssa, meinasi nyökähtää maihin seisomaosuudessa.

Ruutu oli valmiina. Lysti sen hyvin bongasi, mutta oli vakuuttunut, että ruudun sisällä asuu krokotiileja. Se juoksi ruudun eteen, jarrutti, haisteli merkkikartiot ja nauhan epäluuloisena, autoin sen pallon avulla ruutuun sisälle ja leikittiin nauhojen sisällä jonkin aikaa. Pois juostessaan se hyppäsi nauhan kohdalla metrisen loikan. Otin muutaman uusinnan pallopalkalla ja teatraalisuus hivenen karsiintui. 

Hallissa Lysti sai treenata puomilla kontaktit, pujotella taas eri kulmista, osasi mennä valssilla kepeillä ja sieti leikkaamiseni takanaan. Takaakierroille lähetin parista metristä, hyvin luki. Huomenna on kisat, saas nähdä miten sitten käy.

Lykyn rata hallissa koostui kahdesta hypystä ja u-putkesta. Hypyissä oli jo rimat n. 15 cm:n korkeudella, onhan koira kohta vuoden. Lykky sai kulkea ihan suoraan hypyiltä putkeen, mutta tein myös takaakierrot molempiin suuntiin, näissä se on hyvä. Uudehkona ohjasin myös pakkovalssilla, hienosti se lukee. Palkkana oli purupatukka, jottei koira olisi niin revitellyt. Lopuksi puomin alastulolla treenattiin oikeaa 2o2o-paikkaa. Kivasti se hoksasi, näissä oli palkkana nakit. Tarkistin tämän jälkeen tassut. Taas oli toisessa yläanturassa raapiutuma, vaikka ns. revittely oli miltei tiessään. Himpura sentään!

Jätin koirat kotiin. Kävin töissä viemässä piletit osatyökyvyttömyyden alkua varten. Tuli sellainen olo, että tästä se eläkeputki alkaa. :/ Kotona oli pieni yllätys. Kun koirat ovat kotona kahdestaan, olemme varmuuden vuoksi pitäneet Lykyn huoneessani ja Lysti on ollut muussa asunnossa vapaana. Molemmissa löytyy syttyjä sen verran, että jos toinen aloittaa, toinen varmasti jatkaa. Nyt Lykky oli päässyt/päästetty pois huoneestani. Sulassa sovussahan nuo olivat. Keksin silti jonkin varmistuksen oveeni jatkoa varten.