Lystibal Lecter

Lystibal Lecter on kadonnut. Tässä on Canine Investigation Agencyn tutkintamateriaalia, minkä perusteella Lystibalilla on ollut apuri tai apureita. Häkissä on avain paikoillaan, minkä vuoksi vartijaa syytetään avunannosta. Vartijan hallusta on löytynyt lähikaupasta varastettuja lenkkimakkaroita, joiden paketeista on tehty kuola- ja hammasanalyysit. Häkkiä peittänyt lakana on aseteltu koiran tassuilla.

Häkin oven edessä ollut kattila on siirretty hellalle. Canine Investigation Agency on ottanut siitä kuola- ja hampaanjäljet talteen, ne täsmäävät lenkkimakkarapakettien jälkiin.

Toimistoon on saapunut ruskeassa kirjekuoressa valokuva Lystibalista ja toisesta koirasta, kun ne neuvottelevat. Häntäanalyysi (2) viittaa vahvasti Lykkensdorfin suuntaan. Lykkensdorfilla on vahva rikostausta, erilaisia vahingontekoja rekisterissään. Numerolla 1 on merkattu harvinainen savolainen neulakseton käkkyräkuusi, joita kasvaa Suomessa vain yhdellä harjulla. Tutkijat ovat menossa ottamaan DNA-näytteitä oletetulta neuvottelupaikalta. 

Ennen Lystibalin löytymistä Canine Investigation Agency kehottaa ihmisiä varovaisuuteen. Lystibal Lecterin vaarallisuus ei esittelyjä kaipaa.

Sairastaminen jatkuu

Lystillä kulkee henki jo hieman paremmin. Herätessäni se oli vallannut Lykyn vakiopaikan polvitaipeestani ja Lykky haki paikkaa kylkeni vierestä. Lystin ahdistus-yskimis-oksennuskohtauksia tulee harvemmin eikä se koko ajan köhise. Oireet kuitenkin provosoituvat herkästi. Jos koira sisälläkään vähän kävelee, syö tai käväisee ulkona, seurauksena on kakomista. 70 metrin pissalenkillä se rohisi koko ajan kuin olisin sorsaa taluttanut trööt-trööt. :/ Kuumetta ei ole. Sen sijaan mahakin on nyt sekaisin ja niin näyttää olevan Lykylläkin.

Yhdelle tulevan viikonlopun agilitykisaorganisaatiolle annan virtuaalisen ruusupuskan. Eivät vaadi eläinlääkärintodistusta kisamaksun palautusta varten, vaan heille riitää kahden henkilön antama vapaamuotoinen todistus. Minusta järjestely on hyvä - sama kuin juoksuissakin. Varsinkin, kun eläinlääkäriasemat eivät näitä koiria ota vastaanotoilleen ennen kuin on pakko.

Lykky sai tänään pihalla tottistella. Paikkamakuun ja -istumisen teetin narupallo takapalkkana. Ensimmäisellä kerralla koira palkkasi itsensä, kun sanoin "tsap". Kielsin ja sen jälkeen se pysyi paikoillaan. Seuraamista on jatkettu takapalkalla. Loksutus loppuu, kun sanon terävästi tsst. Sisällä otettiin jääviä, minusta koira edistyy edelleen. Tunnarin alkeita kokeilin myös. Vastassa tulee olemaan melkoinen savotta Lystiin verrattuna. Ei Lykystä intoa lopu, mutta en osaa sille kertoa mikä on pelin henki. Nimim. 7 pureskeltua kapulaa

Tässä hötäkässä on mennyt ohi Lykyn 1-vuotissyntymäpäivä. Pitää ehkä tunnistetta "pentutottis" muuttaa jotenkin? Laitetaan tähän kuva pennusta. Klikkaamalla kuva isonee ja terävöityy.

Tauti

Lystin höyryteltta

Eilisaamuna Lysti sai yskänkohtauksen ovesta ulos astuttuaan. Sitten tilanne rauhoittui. Toivoin yskimisen johtuneen tuulen pölläyttämästä lumesta, vaikka paha aavistus hiipi mieleeni. 20 m ylämäen jälkeen yskitti taas, käännyttiin kotiin. Tila helpotti kotona, mutta yhtäkkiä illalla paheni. Rakennettiin Lystille höyryteltta autohäkin ja lakanan avulla. En sitä suihkussa höyryttänyt, koska se ei siellä viihdy, olisi vaan hätääntynyt ja hengästynyt lisää. Höyryteltta helpottaa Lystin oloa selvästi.

Viime yönä nukuin tunnin pätkissä, heräsin lämmittämään vettä yskivälle, hönkivälle ja kakovalle koiralle. Yritin valvoa, sillä pelkäsin herääväni siihen, että koira ei yskikään (=ei hengitä lainkaan), mutta nukahdin väkisin. Soitin eläinlääkäriin, mutta sinne ei vielä oteta, koska kuumetta ei ole ja koira syö. Lappeenrannan kisoihin osallistuminen on peruttu, seuraavan vkl:n kaksiin kisoihin en ehtinyt ilmoa laittaa. 

Lysti on rokotettu viime kesänä kennelyskää vastaan, mutta rokote ei tautia estänyt. Saa nähdä tarttuuko Lykkyyn. Lykyn pentu-tokon aloitus lykkääntyy. Pääasia on nyt kuitenkin, että Lysti toipuisi ilman komplikaatioita. Lysti-parka. 

P.S. Mutta onpa Lystillä täydellinen ajoitus. Eilisestä olen kyylännyt kummalla koiralla on kevättä rinnassa. - Lystillä, joten taukoa olisi tullut joka tapauksessa.

Klaksetta ja ravihommia

Juttelin nyt asiantuntijan (kasvattaja) kanssa Lykyn klakseesta. Se on merkki siitä, että koirassa tosiaan on saalisviettiä ja se jää päälle. Mussutuksen sijaan koira saisi keskittyä minuun ja hommiin. Videolla näkyy, että Lykky mussuttaa, jos minulla on lelu kädessäni tai taskussani. Takapalkan kanssa naksutusta ei ole ja siinä on muutenkin se hyvä puoli, että Lykky joutuu keskittymään minuun. Haukutus olisi yksi vaihtoehto mussutuksen poistoon ja toinen ihan kieltäminen, koira vaikka istumaan ja palkka leukojen rauhoittumisesta. Haukutuksessa olen täysin kokematon, joten kokeilen ensin jälkimmäistä. Toisaalta haukutuksen opettamisessa olisi se hyvä puoli, että koira oppisi haukkumisen myös lopettamaan.

Tämä onkin peruuntuneiden harjoitusten viikko. Aamulla ei pidetty pentutapaamista erilaisten yhteensattumien vuoksi. Tuossa välikössä kokeilin äsken seuruutusta takapalkalla. Kielsin Lykkyä lussutuksesta (teki sitä, kun tuli sivulleni), kehaisin ja palkkasin kun keskittyi. Seuraamisessa ei nakse kuulunut. Tämä onkin seuraava isompi projekti.

Kävin sen jälkeen taas ravilenkillä. Edelleen se näytti siltä kuin täysiveristä laukkahevosta yrittäisi saada hölkkäämään, mutta sujuihan tuo sitten. 

Lystin kanssa kävin lenkillä erikseen.

Agilitya ja ravia

Eilen agilityn ryhmätreenit peruttiin, joten menin tänään Lystin kanssa kahdestaan hallille. Kerrankin luin ennakkoon blogimerkintöjäni ja päätin tehdä asioita, jotka on varustettu näitä jatkossa lisää -maininnoin.

• Keppikulma klo 7-8 ok vaikka sijoituin itse eri puolille.
• Putkesta kepeille tulossa harjoittelin pakkovalssia ja vekkasinkin, sillä vetäminen oikeaan väliin ei onnistunut.
• Pöytä aluksi lähempää, Lysti muisti tosi hyvin. Sama juttu lopulta kahden hypyn takaa, hienosti haki Lysti. Kerran tarjosi 2o2o:ta, mistä jouduin kieltämään. Muuten seisoi pöydällä nätisti. On sillä hyvä muisti!
• Kääntymistä hypyiltä oikealle ja vasemmalle, vähän venähti, näitä lisää.
• A:lle ja keinulle Lysti kiipesi omaan tahtiinsa, siitä innostuneena otin keinun uudelleen. Hyvässä vireesssä suoritti molemmat.

Lykyn liikkumista olen miettinyt. Hihnalenkeillä rakas pitkäsääreni liikkuu käynnissä tai peitsaten, koska en pysty kävelemään niin lujaa, jotta se pystyisi ravaamaan. Metsässä se loikkii ja laukkaa. Ravi jää välistä ja se olisi tuiki tärkeää. Hallilta tultuani lähdin Lykyn kanssa lenkille. Itse juosta hissuttelin huolellisesti askeliani vaimentaen selkäni takia. (Joskus juoksulenkit ovat vieneet varpaista tunnot.) Tavoitteena oli koiran rauhallinen ravi. Se vaati alamaailman kutsumista apuun runsasta toistoa kaihtamatta, sillä Lykky on omasta mielestään laukkaava veturi, jolla on vain yksi vaihde: nopeammin. Laskin sen välillä metsään hankeen laukkaamaan (mikä ei ehkä ollut järkevää, koska tavoite oli rentouttaa koiraa ravilla), jotta sain siltä energiaa vähiin. Jossakin vaiheessa yhteistyö syttyi ja sain Lykky-kiitokinkkuni ravaamaan rentona ja vetämättä. Sen selkälinja laski kauniisti. Minullakin säilyi tunto varpaissa, joten näitä jatketaan. Vähintään kaksi kertaa viikossa olisi varmaan hyvä. Jos potkuria ei lykittäisi etukenossa ja jos täällä ei olisi hiekkaa väylillä, se olisi oiva peli.

Lykyn tottistelut

Agilityhallin ulkokentällä Lykyn kanssa:

• Seuraaminen lelu takapalkkana tai taskussa: Lykky tuli kauniisti kontaktissa nojaamatta yhtään, tein pysähdyksiä, kaarroksia oikealle ja vasemmalle. Matka vaihteli muutamasta askeleesta 15 metriin. Aloitin seuruutuksen pääosin lennosta, nätisti Lykkensdorf hakeutui oikeaan kohtaan. Olen iloinen, tämä liike on edistynyt isoin harppauksin. Ensi kerralla pitää muistaa täyskäännökset!
• Jäävät: maihinmeno, istuminen ja seisahtuminen vain kerran, koska onnistuivat kerrasta eikä treenin pääpaino näissä ollut. Lelu lensi koiran taakse palkaksi.
• Noutaminen: Iskunoutoja muutama, olivat hyviä. Koska kapula keräsi lunta ja hanskani kastuivat, ei harjoiteltu pitämistä lähellä.
• Luoksetuloja vaihtelevista matkoista: liukkaus yllätti koiran välillä, muuten ok. Kerran Lykky haki  maassa lojuneen kapulan kesken kaiken. ;)
• Paikkamakuu takapalkan kanssa. Tässä olisi kannattanut olla ruokaa, mutta sitä ei ollut matkassa. Kävin auton takana piilossa. Kun palasin ensimmäisen kerran ja sanoin "hieno", koira palkkasi itsensä, siitä kiesin. Toisella pysyi kehumisesta huolimatta. Näitä lisää.
• Hallissa rengasta muutaman kerran. Nostin sen maxi-korkeuteen. Lykky on tämän hoksannut, lukitsi esteen jo kaukaa, saatoin lähettää sen ja viskata palkan vasta koiran hypättyä. Muuta ei hallissa tehtykään. Varmuuden vuoksi oikeassa etujalassa oli pinteli suojaamassa yläanturaa.

Illalla matkaan samaan halliin agiliitämään Lystin kanssa.

Tuutsä perässä?

Ulkoilua

Eilen kävin Lykyn kanssa rämpimässä umpimetsässä pimeän tullessa. En tajua miten se jaksoi vetää vielä autolle palatessamme. Olihan se juuri hyppinyt suojalumessa tunnin. Sieltä palattuani kävelin Lystin kanssa katuja pitkin. Metsään kyllä kuulun ja lumikengät on tilattu, pääsen vapaaseen umpihankeen. :)

Tänään aurinko pilkahti. Otin kameran koirien lisäksi metsään. Alla on kuvia, jotka klikkaamalla jälleen suurenevat (selvemmiksi ainakin omalla koneellani):

Kolmiokorvat

Lykky ottaa ilon irti

Miksi sinä hypit toiseen suuntaan?

Lykky omalla loikkareitillään

Oma selkäni: Fysiatrian poliklinikalla oli kontrolli. Jos jollekin on Lasequen koe tuttu, lukemat 50/50 kertovat karua kieltään. Ilmankos kintut tuntuvat jäykiltä. Hankikävelyä kannustettiin jatkamaan. :) Sain mukaani TNS-laitteen, minkä tuottamalla sähköllä on tarkoitus vaimentaa kipujani. Joitakin se kuulemma auttaa, toisia pahentaa - taidan kokeilla varovasti. Vehje on reilun kännykän kokoinen ja siinä on pidike, jolla  sen voi kiinnittää vaikka taskuun. 1.3. aloitan työt. En voi kauheasti itseäni loudata kipulääkkeillä ennen työpäivää, koska aivojen käyttö on suotavaa. Soittelen lekurille, jos ei onnistu.

Sairaalasta autolle kävellessäni tns-laitteen kera koko maailmani tuntui lysähtävän kuin taivaskuplasta olisi laskettu ilmat. Suihkussa pesin tiskiharjalla ja tolulla seinässä olevaa suihkuhanasysteemiä, johon oli kertynyt kalkkia ja ties mitä shampoon jämiä. Mullan maku suussani.

Lykky seuraa

Poika otti videolle Lykyn seuraamista. Kova tuuli oli aurannut liiat lumet pois ja pienellä lapioinnilla oli kenttä valmis. Klakse/napse kuuluu Lykyn hampaista, tuolla tavalla se lussuttaa ilmaa vietissään. Välillä se painaa jalkaani, mutta ei mielestäni poikita, lisäksi se oli etutakasuunnassa kohdallaan. Tässä on video: *klik*.

Kisoissa

- "Annetaan studiosta vuoro suoraan Melkorannalle. Melkoranta, ole hyvä."

- "Hyvää päivää hyvät koiraurheilun ystävät täältä agilityhallilta. Maxi-kakkosten agilityrata on juuri alkamassa. Kisat ovatkin juuri sallitun puoli tuntia etuajassa. Koko urheilevaa Suomea kiinnostaa Lystin ja hänen ohjaajansa suoritus - pitääkö hän lupauksensa, mikäli Lysti kontaktit loikkaa. Harjoitukset ovat kuulemma menneet hyvin, mutta ongelma onkin ollut kisavireisen koiran suorituksissa."

"Pari on nyt lähdössä, tuomarin lupa tulee pillillä - näin, ohjaaja menee toiselle hypylle vastaanottamaan Lystiä. Lysti ampaisee käskystä matkaan, hyppää puhtaasti ja hakee hienosti suorassa linjassa olevat kepit ja pujottelee varmasti. Ohjaaja kääntää koiran vastakkaisella kädellä mutkaputken oikeaan päähän ja putken jälkeen ennakoivalla valssilla hyppy, nätti pieni kaarros ja A:lle. Lysti ottaa ylösmenokontaktin ja voi ei! Se ei pysähdy alastulolla! Se kyllä ottaa kontaktin ja jarruttaa A:n jälkeen, mutta eihän se riitä. No jopasjopas. Nyt onkin jännityksen paikka, mitä tekee ohjaaja. Hän toruu koiran ja pysähtyy. Lysti on selvästi hämmentynyt ja alkaa liehitellä. Ilman myötätuntoa ohjaaja seuruuttaa sen maaliin, näyttää jupisevan edelleen jotakin, kytkee koiran ja poistuu sen kanssa näköpiiristä. Yritetään tavoittaa ohjaaja tuosta pihalta."

- "Siinä kävi kuten viime aikoina on kisoissa tavannut käydä."

- "Juu, ei auttanut mikään. Nyt epäilyttää kovasti onko mitään järkeä keskeyttää rata kontaktikäskyn rikkomisen jälkeen, kun koira ei näytä siitä ottavan opikseen. Turhauttaa, kun ei päästä radalla alkua pidemmälle."

- "Miten teet seuraavalla radalla?"

- "Sama resepti edelleen, koska en keksi muutakaan. Se on sitten neljäs kisarata tällä systeemillä."

"Nyt on toisen radan vuoro. Lysti istuu lähtöön ja liikahtaa eteenpäin ennen kuin ohjaaja ehtii lähteä minnekään. Tämä työntää koiran rinnasta taaksepäin istumaan lähtöpaikkaan. Koira liikahtaa taas. Ohjaaja lähtee muutaman esteen päähän ottamaan koiraa vastaan, kääntyy ja käskee kisakaverinsa taas istumaan. Lysti istuu. Onpas koira röyhkeä ja ohjaaja lepsu. Nyt kutsutaan koira kahden hypyn yli putkeen. Sen jälkeen tulee kaksi hyppyä slalom-tyyliin ja seuraavaksi takaakierto ja siitä puomille. Kauniilta näyttää nyt meno. Lysti kiipeää puomille ja nyt jännätään - Lysti pysähtyy kontaktille! Se pysähtyy alastulolle juuri kuten on opetettu! Nyt vaikuttaa hyvältä. Ohjaaja kehaisee, lähettää koiran kauas mutkaputkeen ja sen jälkeen on este pitkittäin. Päällejuoksussa käsi menee rinnan päälle vähän liian aikaisin, koira lukee kuuliaisesti ja hyppää hypyn väärään suuntaan. No se on siinä!  Ohjaaja sanoo "uih" ja jatkaa matkaa. Tästä putkeen ja kaksi hyppyä, joista jälkimmäisen aikaan valssi ja sitten A:lle. Nyt Lysti on kuulolla ja alastulokontakti on siinäkin siisti. Ohjaaja pitää koiraa kontaktilla jonkin aikaa, koska kiirettä ei enää ole. Tästä hypyn ohjaus ennakoivalla valssilla ja samalla saadaan koira mutkaputken oikeaan päähän. Putkesta kepeille, jotka Lysti pujottelee varmasti. Ohjaaja rientää leikkaamaan koiran edestä ja ohjaa loppusuoran kentän ulkosivulta. Hän kehuu Lystin maalissa ja on selvästi iloinen. Lystikin pursuu riemua. Onpa ilo katsoa tällaista iloa. Kysytään vielä kuulumiset."

- "Mitkä on tunnelmat?"

- "Voi että olen iloinen noista kontakteista. Ehdin ennen rataa lämmittelyesteillä päästää Lystistä höyryjä ja mennä keinun muutamaan otteeseen. En tiedä auttoiko se tai no ei ehkä, koska niin ehdin tehdä ennen ekaa rataakin, eli lie auttoi eka radan keskeytys, koska nyt se kuunteli kontaktit. Tämä valaa uskoa, kontaktit voivat onnistua, toivottavasti jatkossakin. Oma mokani oli tuo hyppy väärään suuntaan, harmittaa, koska muuten rata olisi ollut virheetön. Enkä tajua miksen lähdössä komentanut Lystiä kovemmin. Taisin pahentaa meidän yhtä ongelmaa lisää, mutta aloitetaan siinäkin nyt tiukka linja. Tämä teki kyllä hyvää, tämä kisaaminen ja kisakavereiden tapaaminen. Tätä euforiaa olen kaivannut elämääni. Voi kun olisi pian lisää kisoja, mutta ensi viikonloppu jää nyt ainakin väliin. Kiva oli myös huomata, että viime kertainen Lystin herkkyys ja pelkääminen tässä hallissa olivat poissa, se veti sisälle. Lopussa halusin vielä testata, kestääkö Lysti kepeillä leikkaamisen edessä - kestihän tuo. "

- "Hyvää kotimatkaa teille, hyviä treenejä ja tulevia kisoja."

- "Kiitos."

- "Ja niin poistuu tajunnanvirtaa suoltanut ohjaaja belgialaisensa kanssa ulos hallista. Melkoranta päättää tähän, siirretään studioon."

Treeniä aina vaan

Edelleen on pakkasta vain muutama aste, joten ajoin taas hallille. Romusta kropastani löytyi uusi vaiva: vasen kantapää ei nyt pidä kävelystä, joten lenkit eivät ole in.

Lykky tottisteli ensin. Seuraamisessa oli lelu takataskussa, jolloin koira helposti edistää vaikka palkkaan taakse. Pidin lelua välillä olkapään edessä ja sillä paikka oli nyt hyvä. Siitä palasin leluttomaan suoritukseen ja ideaali paikka pysyi. Pitää oikeaa paikkaa vahvistaa nyt milloin mitenkin. Kontakti on kyllä hyvä, sivuttaisetäisyys sopiva ja vireestä pidän myös.

Luoksetulossa jarrutus venähteli taas, näistä en palkannut. Kentällä oli toisten tokoilijoiden merkkejä ja kerran Lykky päätti tehdä luoksetulossa ekstraa - kesken tulolaukan ponkaisi merkille, piti sitä suussaan, sitten juoksi sivulleni kontaktiin. Pakko oli nauraa.

Lysti sai tulla luokse merkkien kanssa, meinasi nyökähtää maihin seisomaosuudessa.

Ruutu oli valmiina. Lysti sen hyvin bongasi, mutta oli vakuuttunut, että ruudun sisällä asuu krokotiileja. Se juoksi ruudun eteen, jarrutti, haisteli merkkikartiot ja nauhan epäluuloisena, autoin sen pallon avulla ruutuun sisälle ja leikittiin nauhojen sisällä jonkin aikaa. Pois juostessaan se hyppäsi nauhan kohdalla metrisen loikan. Otin muutaman uusinnan pallopalkalla ja teatraalisuus hivenen karsiintui. 

Hallissa Lysti sai treenata puomilla kontaktit, pujotella taas eri kulmista, osasi mennä valssilla kepeillä ja sieti leikkaamiseni takanaan. Takaakierroille lähetin parista metristä, hyvin luki. Huomenna on kisat, saas nähdä miten sitten käy.

Lykyn rata hallissa koostui kahdesta hypystä ja u-putkesta. Hypyissä oli jo rimat n. 15 cm:n korkeudella, onhan koira kohta vuoden. Lykky sai kulkea ihan suoraan hypyiltä putkeen, mutta tein myös takaakierrot molempiin suuntiin, näissä se on hyvä. Uudehkona ohjasin myös pakkovalssilla, hienosti se lukee. Palkkana oli purupatukka, jottei koira olisi niin revitellyt. Lopuksi puomin alastulolla treenattiin oikeaa 2o2o-paikkaa. Kivasti se hoksasi, näissä oli palkkana nakit. Tarkistin tämän jälkeen tassut. Taas oli toisessa yläanturassa raapiutuma, vaikka ns. revittely oli miltei tiessään. Himpura sentään!

Jätin koirat kotiin. Kävin töissä viemässä piletit osatyökyvyttömyyden alkua varten. Tuli sellainen olo, että tästä se eläkeputki alkaa. :/ Kotona oli pieni yllätys. Kun koirat ovat kotona kahdestaan, olemme varmuuden vuoksi pitäneet Lykyn huoneessani ja Lysti on ollut muussa asunnossa vapaana. Molemmissa löytyy syttyjä sen verran, että jos toinen aloittaa, toinen varmasti jatkaa. Nyt Lykky oli päässyt/päästetty pois huoneestani. Sulassa sovussahan nuo olivat. Keksin silti jonkin varmistuksen oveeni jatkoa varten. 

Ryhmätreenit

Lystin kanssa pitkästä aikaa agilityn ryhmätreeeneissä. Pakkasistahan se on ollut kiinni.

Ensin tehtiin hyppyharjoituksena ihan perussarjaa, toisella kerralla vähän muunnettuna. Lysti ei tömistänyt etupäätään. Olen itsekin ollut edistystä huomaavinani, mutta kiva että joku toinen totesi sen ääneen.

Toisena oli tekniikkaharjoitus, missä twist ja saksalainen. Nämä mentiin nyt ihan perussääntöjen mukaisesti. Vähän eri tavalla ne on minulle opetettu, mutta ihan hyvä että tuli uutta ja kertausta.

Lysti oli innokas oma itsensä. Kiva fiilis jäi.

Jossakin putkessa

Oli välillä enemmänkin pakkasta, mutta tänään vain 5 astetta eli oiva koirailuilma.

Agilityhallin pihassa Lykky sai tottistella kahteen otteeseen. Seuraamista katsoin ensin narupallo kainalon edessä tai olkapäällä, jolloin elikko puskee ja edistää. Piilotin pallon takataskuun ja sanoin "seuraa". Ja Lykkyhän seurasi. :) Poissa oli painaminen, vähän meinasi edistää, mutta tokeni pysähdellessäni. Se seurasi upeasti kiemurauraakin. En olisi ikinä uskonut. Pitää saada pian apusilmät katsomaan sen suoruutta, suoralta se kyllä tuntui, mutta olen erehtynyt ennenkin. 

Toinen ohjelmanumero oli luoksetulo eri mittaisilta matkoilta, 20 m oli maksimi. Se laukkasi kauniisti ja keskittyi jarruttamiseen. Yhtä kertaa lukuunottamatta tuli suoraan. Kun tästä vinosta otin uusinnan, Lykky kiepahti suoraan sivulle. Niin kauniisti siinä napotti, että olisi tehnyt mieli palkata, mutten voinut, koska eteen piti tulla. Välillä palkkasin paikallapysymisestä heittämällä pallon Lykyn taakse. Maahanmeno sivulta kävellessä oli kolmas projekti, siinä on vielä vähän tekemistä. Näitä juttuja siis tehtiin kahteen otteeseen. Lykky juoksi innoissaan kolmesti hallin ovelle, mutta ei nyt päässyt. Pelkään tassuvaurioita.

Lystin kanssa treenasin hallin puolella. Mukana oli simppeli ratapiirros, mutta en jaksanut siirtää edellisiä esteitä, joten tuli tarkemmin suunnittelematon rinkula. Ärsytti. Kaikki kontaktit olivat radalla ja Lysti otti 2o2o:t kuten kuuluu. Se hiljentää alastulossa, johtunee edellisen kerran kiroilusta. Luotan nopeutumiseen. Keinu sen sijaan oli nopein ikinä! Keppien itsenäistä pujottelemista tuin edelleen. Takaakierroille lähettämistä treenasin vähän kauempaa - ja takaakierto-persjättöä. Siinä ne sitten.

Selän tilanne vaihtelee edelleen. Kuntien eläkevakuutus uskoi, että sökö on ja myönsi oikeuden "osatyökyvyttömyyseläkkeen suuruiseen kuntoutustukeen" vuodeksi. Ensin ilahduin ettei asiasta tarvitse tapella enempää, sillä olen nähnyt tarpeeksi monta hylkäyspäätöksen jälkeistä vääntöä. Sitten iski masennuskohtaus - selkä on niin huono, että eläkevakuutusyhtiökin sen yhdellä lausunnolla uskoo. Jatkossa teen noin 20-tuntista työviikkoa. Jos jotakin hyvää asiasta kaivan, niin työmäärä on mielestäni aika luksus. 

Blue

Sään lauhduttua otettiin eilinen pelkästään fyysisen liikunnan kannalta.

Tänään ajoin agi-hallille. Siellä oli rata valmiina. Lysti hyppäsi taas ensimmäisen puomin alastulon huolettoman kepeänä vongahtaen. Siitä torumista ja osaaminen palasi. Harkitsen vakavasti hankinko seuraavissa kisoissa tuomarin puhuttelun kiroilemalla, jos sillä kontaktiongelma poistuisi. Kepit tuli radalla eri kulmista, voin jäädä kauas ja Lysti pujotteli varman oloisesti. Sen tekemisen iloa on mahtavaa katsella!

Lykkyä en uskaltanut halliin viedä. Yläantura on parantunut, mutta ei mikään tassu kestä rajua revittelyä luistavalla keinonurmella. Tottistelin sen kanssa pihalla. Seuruussa se edisti hirveästi, pysähtyessäni korjasi ja kaartaessani vasemmalle joutui pyörähtämään etukautta ympäri. Vaihdoin palkan paikan olkapäälle, koiran asento parani, pitkät pätkät ja käännökset kesti hyvänä. Luoksetulossa se tuli suoraan. Tätä on näköjään ihan turha hinkata sisällä, missä koira vääntyy vinoon. "Pitkästä" matkasta eli noin 10 metristä se törmäsi kahdesti tai siis liukui niin, että etutassut tulivat kenkieni päälle. Näistä ei palkkaa ja koira oppi jarruttamaan alustan liukkauden huomioiden. Heitin palkan vasemmalta vasemmalle varmuuden vuoksi, jotta taipumukselle kääntyä oikealle puolelleni olisi joku vastamagneetti. 

Lysti tokoili. Pysähtymisen sijaan istui kahdesti, korjaantui sitten. Istumiset ok. Luoksetulon pysäytys ok, palkalle pääsi maahanmenon jälkeen. 

Selkään iski eilen pahenemisvaihe, oli kintut tulessa niin etten voinut sohvalla katsoa elokuvaa, vaan piti kävellä. Ardinexia oli otettava 2 yöksi. Aamulla herättyäni luulin Lykyn olevan polvien välissä, mutta ei ollutkaan. Oli vähän tunto hukassa. Varpaat sentään liikkuivat ja tuntokin palasi. Taas yksi Ardinex, parit surkeuskyyneleet ja koirien kanssa agihallille. Liikkuminen helpotti särkyä, mutta lääkkeistä tuli hirveä kuvotus. 

Ystävien suhteen on tapahtunut mielenkiintoisia muutoksia. Muutama tosiystäväksi luulemani on kadonnut, kaikki eivät näköjään kestä toisen luokan kansalaiseksi tipahtaneita kavereita. Onneksi tilalle on tullut uusia: pari työkaveria, mutta lisäksi erityisesti koirakavereita, jotka jaksavat pitää yhteyttä, kuunnella ja kysellä mukaansa vaikka usein joutuisinkin kieltäytymään. 

Tämä Kieslowskin Sininen -elokuvan loppu vangitsi tänään: *klik*. Minussa täytyy virrata puolalaista synkkyysverta. Loppuun laitan vielä kuvan perjantaisesta halo-ilmiöstä:

Pakkasta

Säätiedotuksesta taas, päivää. On ollut pakkasta. Lysti osaa levyttää, mutta niin osaa Lykkykin. Iltapäivällä kävin Lykyn kanssa jäällä, jottei juokseminen ihan unohdu. ;) Paketoin anturan, jottei rikkoutuisi lisää. Olisi ollut kuvausilma, mutta säälin sormiani. Tässä sisältä kuvia:

Rikkinäinen "yläantura"

Lykky ottaa aurinkoa

Temppuilua

Talvi palasi eikä ulkoilu ole hirveästi maistunut.

Lykyn "yläantura" näyttää jo kuivalta, irtonainen palkeenkieli varmaan tipahtaa joku päivä, vielä sen "varsi" on aika paksu. Pentu antaa sen olla rauhassa, joten sisällä saa olla ilmahoidossa. Ulkona käärin haavan suojaksi sidoksen likaa vastaan ja jottei hanki rikkoisi pintaa. Lykky on kyllä luottavainen eläin. Eilen se kävi selälleen ja hymyili otsa lattiassa, kun putsasin Betadinella haavaa. Kynsiä leikatessani se on samassa asennossa ja sulkee silmänsä jalkahoidon ajaksi. Lysti on puolestaan aina ollut tassuistaan tarkka ja ylähuuli on hyvin kepeä kynsiä leikatessa, vaikka antaakin itsensä huoltaa.

Ostin pyöreän kylpyvadin. Lykky tarjosi sille etujalkojaan ja palkkasin niistä, siinähän on ylösmenon 2o2o. Tavoite on edelleen takajalkojen saanti vadille. Lykky keksi istua koko vadin päälle ja siitä tuli kehuja ja palkkaa. Ei mene kauan, kun saan sen siitä seisomaan alastulon 2o2o:oon. Ennen istumista sain nähdä raivoisaa vadin raapimista ja muuta vimmaisen aktiivista tarjoamista ja tuijotusta, mutta istuma-asentoon siis päädyttiin. Kiva katsoa miten aktiivinen ja hoksaava se on. 

Lysti nosti myös etujalkansa vadille, sitten kävi istumaan, pyörähti vadin päällä piruetin (haki sopivaa asentoa, olisi pitänyt palkata, jotta siitä tulisi uusi temppu) ja sitten harjoiteltiin ihan perinteistä 2o2o-alastulokontaktia.

Tajusin, että Lykky täyttää loppukuusta vuoden! Sittenhän agilityakin voi alkaa treenata ihan oikeasti. Pujottelu jää sulalle maalle. Hallin liukkaalla pinnalla en halua sitä opettaa. Tällaisiin tunnelmiin tältä kertaa.

Aksaa, tottista ja tokoa

Oli niitä aamuja, jolloin mietin, että takana on tulevaisuus, missään ei ole enää mitään mieltä ja lopetan itseni tsemppaamisen. Sain lopulta nostettua itseni toivottomuuden suosta ja lähdin koirieni kanssa agilityhallille. Ilman niitä olisin kyllä liemessä mentaalisestikin.

Ensin oli Lystin vuoro, olimme ulkona, koska halli oli vielä varattu. Lysti sai seurata ja ottaa luoksetulon pysähdyksineen, hyvä oli. Kaukoissa jätin takapalkaksi narupallon ja välimatka oli noin 6 metriä. Yllättäen hurtta ei siirtymissä liikahtanutkaan eteenpäin. Hih!

Sisällä oli teemana kontaktit, pujottelu eri kulmista ja uutena etäagility, koska pitää varautua niihin aikoihin, jolloin liikkuminen ei oikein suju. Ensin menimme normaalisti, Lysti huolettomasti loikkasi alastulokontaktilta ilman lupaani ja sai torut, meni hämilleen. Talutin sen kaulapannastaan takaisin alastulokontaktille nököttämään.  Tämä riitti ja kuulo palasi. Sitten olikin mainiot kontaktit puomilla. Keinun se sai kiivetä pitkästä aikaa ottaen aina vauhtia U-putkesta, sillä keinu oli kahden U-putken välissä. Se oikein vonkui ja meni  harvinaisen reippaasti. Kepeillekin sai mennä samoista U-putkista ja varmasti haki ne, vaikka lähettelin itse eri puolilla ollen. 

Ohjasin sitä lopulta jonkinlaista rinkulaa (puomi, kepit, pari putkea, pari hyppyä) varmaan 6 metrin päästä ja koira innoissaan laukkasi sinne minne osoitin, siinäkin näköjään pätee ennakkoon ohjaamisen laki. Hienoa oli! Niin, lopuksi testasin pari jaakotusta, oli Lystin muistissa miten ne tehdään. Hallista poistui iloinen koira ja tyytyväinen minä.

Sitten oli Lykyn vuoro. Seuruutin sitä useita metrejä narupallo kaulallani. Minusta se oli suora. Seisahtumiset sujuivat pienellä käsiavulla. Luoksetulossa se vääntyi taas vinoon, yritin siitä suoristaa. Jos on narupallo leuan alla, se tulee suoraan, mutta jää etäälle. N. 20 cm korkean tokohypyn hyppäytin kahdesti, en pysäyttänyt (enkä usko että Lykky olisi pysähtynytkään).

Agilityssa se sai juosta kombinaatiota U-putki, 2 hyppyä ilman rimoja, U-putki. Jätin narupallon maaliin palkaksi ja ohjasin etäämpää. Innokas oli koira, pallon ottaessaan niin vauhdikas, että liukui päin puomin kannakkeita. Ei sille siinä mitään käynyt. Alustalla se liukasteli ja auton luona näkyi hentoisia veritiploja. Tsekkasin tassut ja kynnet, en löytänyt vaurioita, mutta jossakin on jotakin. Plääh. Pelottaa jatkossa tuolla tokoillakaan, koska pentu niin rajusti menee pallon perään ja luistaa tassuillaan, on sillä joskus anturat punoittaneetkin liukastelun jäljiltä.

Hallilla näin sattumalta ystävättäreni, jonka kanssa pääsin keskustelemaan kivuista. Ah että teki terää vertaistuki! Kiitos!

***

No nyt löytyi vika. Lykyn oikean etusen "yläantura" on revennyt. No höh. Putsataan nyt aluksi. 

Lauhtuu

Pakkanen tipahti 10 asteeseen, mutta tuuli lisi. :) Oli minulla suuret treenisuunnitelmat, mutta ajattelin koirien kaipaavan eniten rehellistä liikuntaa. Kävelimme metsään hankeen loikkimaan. Teemana oli Lykyn jahtaus, mistä itse kohde piti huolen: Lystin pysähdyttyä kävi Lykky laukkaamassa sitä ympäri ja houkutteli uuteen takaa-ajoon. Loiksloiks ja hauhau. 

Sisätottiksessa olen Lykyn kanssa treenannut jääviä ja seisahtuminen alkaa olla aika hyvä, avut pienenevät koko ajan. Maahanmeno on pläts. Istumiseen panostetaan seuraavaksi. Edessäolon suoruutta on harjoiteltu, Lykky kääntyisi mielellään vinoon ikään kuin valmistautuen takaakiertoon. Seuraamisen täyskäännöksiä olemme hioneet, kivasti puikahtaa pentu.

Kotona olen harjoittanut lihaskuntoani. Selälle sopivat liikkeet, joissa se ei notkistu tai köyristy. Punnerruksessa vaikeusaste kasvoi neljä pykälää, kun kaveriksi tuli Lykky. Kyllähän moni koira jalkojen välistä pujottelee, mutta punnertavan ihmisen käsien välistä pujottelu vaatii uhkarohkeutta. :D

-31.4

Otsikon verran on virallisesti täällä pakkasta, tuo on toistaiseksi alin lukema. Koko viikon on ollut liikaa pakkasta ulkoilua ajatellen. Agilityhalli on lämmittämätön. Sisällä olen tottistellut molempien koirien kanssa. Lykky on oppinut sivulla peruuttamaan istuma-asennossa. Jääviä olen harjoitellut systemaattisesti, seisahtuminen tarvitsee pienen sormiavun. Täyskäännöstä harjoittelemme myös. Lysti on opetellut ratsun hommia, tulee jalkojeni väliin sanalla "poni". Tekee se sitä muutenkin, mutta nyt käskystä. 

Tänään olisi ollut agi-kisat, jotka oli järkisyistä peruttava. Ärsyttää ja harmittaa! Selkä on ollut häijy, eilen puutui vasen jalka ja siihen vihloi koko illan, edellisenä yönä nukuin 4 tuntia. Ei selkä olisi kestänyt tuntien ajoa vaikka olisin välillä pysähtynyt jaloittelemaan. Matkustamisessa ei olisi ollut kerrassaan mitään järkeä, mutta mistäs sen ilmoittautuessani tiesin. Toinen ongelma oli pakkanen ja ajokeli. Lohdutan itseäni myös sillä, että Lystin kanssa ei olla päästy treenaamaan ja kisat olisivat loppuneet ensimmäiseen kontaktiloikkaan, joten odotettavissa oleva hyöty olisi ollut riittämätön. Kyllähän kisoja tulee, mutta minulla ei ole aikaa loputtomasti. 

Kävin keskiviikkona selkäortopedilla. Selkää ei vielä leikata, koska vaiva on menossa parempaan suuntaan. Selkäni ei parane vaan muutokset tulevat etenemään. Operaatio tehdään vasta viimeisenä vaihtoehtona, koska hyötyprosentit ovat heikot: 70 % hyötyy, 30 % ei. Leikkauksen jälkeen juoksu ei välttämättä lopu. Nyt saan tehdä kaikkea mikä ei ärsytä, "vaikka hakata halkoja". Kipuilu tulee aaltoilemaan, jolloin syödään kipulääkkeitä. Olin huojentunut käynnin jälkeen, mutta mieltäni painaa tulevaisuudessa siintävä huononeminen. Siksi on kiire ehtiä tekemään kaikkea. - Pysykää mustat pilvet taivaanrannassa.

P.S. Loppuun vielä video Christian-leijonasta *klik*. Jälleennäkemisen riemu vetää minut sanattomaksi.