Agilitya

Pakkasta on ollut 15-20 astetta. Oma flunssani on jatkunut lämpöilyineen ja tänään poskionteloni huuhdeltiin. Ilmeisesti olen niistänyt kaiken kellertävän soseen, koska enää ei mitään tullut ja siinä mielessä saatoin julistaa itseni terveeksi. Helpotus sinänsä, mutta toisaalta tunsin itseni tekosairaaksi masokistiksi korvalääkärin tuolilla. Pakkanen laski sopivasti 14:aan, joten kävin Lystin kanssa agilityhallilla. Olen pitänyt 10 astetta rajana, mutta läksin silti.

Teemana oli kontaktit ja pujottelu. Puomi ja A olivat valmiina ja yksi U:n mallinen putki. Lysti oli innoissaan, onhan tässä ollut taukoa pari viikkoa. Se oikein vonkui - ja pysähtyi silti 2o2o:lle. Kerran jarrutuksesta huolimatta takatassut tippuivat maahan, oli varmaan enemmän pakkashuurun liukastaman alustan kuin koiran vika, silti sanoin "höh-höh" ja peruututin. En käsitä miksen lopettanut treeniä siihen hetkeksi, kuten olin päättänyt. Toisaalta koirasta näkyi, että se yritti ja vasta pysähdyksen jälkeen lipesi. Pitää näköjään vähän hioa kriteereitä.

Pujottelussa tsekkasin kuinka itsenäisesti Lysti pujottelee. Lähetin sen A:lta noin klo 2:sta kepeille, pysyin kepeistä kaukana ja otin Lystin leijeröiden hypyn takaa vastaan. Sama toiseen suuntaan, lähetin hypyn takaa kepeille noin klo 10:stä. Koira oli muuten erehtymätön, mutta eka kerralla vedin hypyltä tullessa toiseen väliin. 

Kauan ei hallilla oltu, tai no lämmittelyihin meni aikaan, mutta muuten säälin koiraa ja itseäni. 

Lysti ja 190-senttinen poika

Lykyn kanssa "naksuttelin" kotona laudan kera. Se laittaa sille hienosti etutassut, mutta yritän saada sen oivaltamaan takatassujen käytön. Näyttää siltä, että saan ostaa juustoa varovaisesti arvioiden vielä 8000 kg.

Eiliseltä lisää materiaalia

Tuossa on video eiliseltä. Kentällä oli lunta vajaa 10 cm ja alusta epätasainen, oli vähän hoipertelua sekä koiralla että minulla. Alan pidentää seuruutusmatkoja. Lykky on oppinut hyppäämään lelun kanssa ohitseni. Se on selkäni sanelema ehto, jos aion jatkaa koiraharrastusta. Nauttikoot narupallosta taistelun lisäksi myös noin juoksemalla, sitäkin on näytteeksi pitkä pätkä. 

Ei olisi pitänyt eilen leikkiä tervettä flunssan suhteen. Tänään kuume nousi uudelleen ja poskiontelopunktioon on varattu aika. Jippii. Sinä hetkenä kun minuun ei koske jonnekin, olen mitä todennäköisimmin kuollut.

Lystie

Kävimme pk-kentällä kameran kera. Aurinko näyttäytyi paluumatkalla. Meni kotona hetki vääntäessäni siniharmaita kuvia valkoisemmiksi. Tällä kertaa Lysti opetti Lykkyä.

Lysti: "Lykkyyy, tule tänne!"
Lykky: "Tullaantullaan."

Lysti: "Ihan ensiksi on kentille tultaessa lähtökiihdytys. Katso ja tee perässä."

Lykky: "Näinkö?"

Lysti: "Sitten lassotetaan narupallolla."

Lykky: "Tämä on vähän vaikeaa."

Lysti: "On helpompaa, jos et juokse samalla. Tämän seuraavan saat harjoitella isompana. Tämä on lystie."

Lykky: "Ooh. Olet sinä Lysti taitava. Mutta lähdetään nyt leikkimään."

Pennun nälkää

On -16.1 virallisesti. Eipä paljon agiliidetä tai tottistella. Selkä on rauhallinen eikä kuumetta enää ole. Eat, pray, love on kesken. Oli aikaa siivota konetta ja varmuuskopioida tiedostoja. Tämä video on varmaan jäänyt näyttämättä? 

Huumori vähenee

Jos ei lasketa sitä, että Lykky sai seurata polveen ulottuvassa hangessa sinivalkea minijalkapallo houkuttimenaan, niin muuten koirat eivät ole opiskelleet.

Pääsen siis sairausosioon. Ensinnäkin flunssa otti ja paheni ja kuume vain nousi, joten oli aloitettava antibioottikuuri. Illalla Piinaa katsellessani tunsin paranevani siltä osin. Yöllä heräsin mahakipuun. Ei tuo ihme, kun pötsiin on syydetty tabletti poikineen. Aamulla olo oli sen verran terve, joten lähdin testaamaan selkääni töihin. Vajaan tunnin kohdalla poltti takareisiä ja pohkeita. En oikein ymmärrä mekanismia. Näppis on siis sähköpöydällä niin korkealla, että voin seisaaltani tehdä sitä osaa työstäni. Joku siinä on, ilmeisesti pään etukumara, joka kiristää selän hermoja, että alkaa säkenöidä ja olisi pakko liikkua, mutta sekään ei auta. Fysiatrian poliklinikan lääkäri kuunteli kuntoni, sanoi että kuvien ym. perusteella olen aivan turhaan sinnitellyt töissä loppusyksystä (vajaan työpäivän jälkeen mahalleen matolle kotiin). Nyt hermot pitää rauhoittaa. Kokeilen kolmen viikon kuluttua uudelleen töihinpaluuta. Jospa sitä ennen tulisi jo osatyökyvyttömyyseläkepäätös. Ortopedin konsultaatio on reilun viikon kuluttua. 

Töiden jälkeen pötkötin kotona ja lähdin shoppailemaan. Ostin collegehousut ja paidan, 70 oli alennusprosentti, joten köyhdyin 12.90 euroa. Tarttui käteen myös pokkari Eat, pray, love 3.90 euroa, jospa siitä tulisi joku elämys. Leipomosta hain 3 laskiaispullaa, itse söin yhden ja poika kavereineen ne kaksi muuta. Ääntä ei paljon enää ollut, mutta jalat olivat levottomat ja mieltä kirveli selän tilanne: omasta mielestäni se on jo aika hyvä, mutta hoitotahon mielestä surkea, ja itsensä sumuttamisen valkeneminen aina vähän sattuu. Puin ylleni mp3:n ja korvakuulokkeet. Kävin lumisateessa pitkällä kävelyllä Lykyn kanssa, juoksutin sitä metsässä hangessa. Kotona Lysti odotti niin innoissaan vuoroaan, joten suunnitelmistani poiketen kävelytin senkin. Nyt sitten nappaan vähän lääkettä ja alan lukea. Tsau.

Tottista

Helkutin flunssa ei niin vaan lähdekään. Koirien aktivoimiseksi olin pk-kentällä.

Lykky

• Seuraaminen 1-6 askelta, tuntui hyvältä, en usko että poikitti, ei myöskään seilannut sivuttaissuunnassa. Patukka oli rintataskussa.
• Luoksetulo 5-20 metriä. Patukka oli leukani alla. Luoksetulot olivat suoria. Kerran varasti, työnsin rinnasta takaisin lähtöön. 20 metristä törmäsi polviini himpun verran, tästä "Auau!" ja lyhensin matkaa.
• Paikkamakuu x 2, takapalkan harjoittelu. Pysyi paikoillaan, vaikka kiersin A-esteenkin, vapautuksesta hetken mietittyään syöksyi palkalle. Takapalkkaa voimme treenata kotonakin.
• Lopuksi eteenmeno, asetin patukan kentän päädyn hankeen pystyyn. Matka oli miltei täysi kenttä, hyvin juoksi.
• Paljon palkkausta patukalla. Taistelutin ja viskelin patukkaa, jotta koiralla olisi hauskaa ja saisi juosta vapaana.

Lysti

• Seuraaminen, rytmivaihdokset
• Luoksetulon pysäytys tokomalliin sekä seis että maahan, ei huomautettavaa
• Eteenmeno kentän päätyyn, ei huomautettavaa, en käskenyt maihin (en ole ikinä sitä pyytänytkään, voisin harjoitella)

Selkäni: Kipulääkkeitä olen vähentänyt, vielä menee vahvoja särkylääkkeitä. Kun hermoja ärsyttävä fysioterapia ja työistuminen ovat poissa, selkä on parempi. Kotioloissa mahallaan makaaminen ja sopiva liikunta tekevät selälle hyvää, eri asia sitten miten työolosuhteet vaikuttavat. Kokeilen taas huomenna.

Juoksentelua

Myöhemmin kävimme juoksuttamassa koiria. Kuvia voi tarkastella isompina klikkaamalla niiden päältä.

Lykky: "Minua ei pitele mikään!"

Nyt tuli Lykylle kiire

Sisätottista

Taidetaan jankata paikoillaan, mutta iski normaalivaivojen lisäksi flunssa, joten parempaan en pysty. Tämä video on otettu aamuruuan jälkeen, hyvin maistuu Lykylle juusto silti. Video on leikelty, ei ihan noin putkeen tehty eri juttuja. ;)

Hankijuoksua

Tänään saivat molemmat koirat juosta metsässä irti. Saalistivat toisiaan kuten syksyllä. Silloin Lykky oli jahtaajana, tänään sen vuoro oli nelistää karkuun, osat kyllä vaihtuivat välillä. Jos aurinko armas joskus paljastaisi kasvonsa, kuvaisin.  

Kotona Lykyn kanssa testasin jääviä koira sivulla ja edessä. Otan nämä nyt projektiksi. Maahanmenot ja istumiset ovat mallillaan, pysähtymisissä koira lakoaa helposti maihin. Perusasennossa se on oppinut siirtämään takapuoltaan n. 5 cm tarkkuudella mihin suuntaan tahansa, siis myös taaksepäin. :D Välillä luulin ettei se ikinä opi, mutta olin väärässä.

Nyt molemmat nuuskuttelevat kilpaa olohuonetta ja keittiötä. Täällä on piilossa juustokuutioita. Lysti on parempi, mutta se kiertääkin systemaattisesti vanhat piilot.

Alakuloa

Maanantaina kävin Lykyn kanssa pitkällä hihnakävelyllä. Jos alusta saakka otan ehdottoman linjan vetämisen kanssa, saan sitä muistuttaa usein, mutta palkinnoksi loppulenkki on ihan kaunista katseltavaa. Räksyttävien koirien ohi ravataan ylpeinä. :) Takaviistoon se voi jo vilkaista. Laitoin Lykylle talvimanttelin päälle, koska se tiputti kaikki karvansa ja viime viikolla näytti viluiselta.

Eilen leikin Lykyn kanssa, sai vähän tottistella ja palkaksi hillua noin 30-senttisessä hangessa, pomppi siellä kuin vasa. Matolla on kääntyilty perusasennosta vasemmalle ja peruutettu noin 10 cm:n pätkiä. Ennen ruokailua harjoitellessa vire nousee älyttömäksi, sormetkin häviävät ahnaaseen kitaan. ;) Paikkamakuuta ja paikoillaan istumisia harjoitan tuplakoirakolla ennen makupaloja. Hyvin kestävät.

Tänään ajoin pk-kentälle. Lykky olisi edistänyt ja poikittanut seuraamisessa, sain asennon korjattua. Palkka lensi kaulasta vasemmalle takaviistoon. Vire oli ideaali. Luoksetuloon kutsuin noin 15 metristä, koira saapui ihan suoraan, palkka tipahti leukani alta. Noutokapulalla hiottiin iskunoutoja ja pitoa erikseen. Ote oli hyvä.

Lystin ohjelmaan kuului luoksetulon pysäytykset ensin takapalkalla, sitten etupalkalla. Siinä vaiheessa hanskat olivat märät ja näpit jäässä, joten heittelin lelupatukkaa ja Lysti juoksenteli.

Selkä (olen varoittanut): Ei tartte olla hirmuinen ennustaja povatakseen, että maanantainen työpäivä jäi lyhyeksi. Sillä lääkemäärällä ei todellakaan ajatus kulje eikä seisota pitkää aikaa enkä voi koko ajan töissä kävelläkään, ja istumaanhan en pysty. Soitin fysiatrian poliklinikalle lääkärille, jota tavoittelin jo perjantaina. Hän on tämän viikon lomalla. Työterveyslääkäri on 2 viikkoa poissa. Tässä kohtaa mietin, että mitä ihmettä teen. Onneksi fys.pkl:lta toinen lääkäri kirjoitti tämän viikon s-lomaa, ensi maanantaiksi palaa oma lääkäri.

Lääkemääriä olen vähentänyt, pahimmillaan meni 18 tabua päivässä, nyt vain 6. Tuntuu siltä, että joulun alusviikolta lähtien olen rämpinyt sumussa, en muista mitä olen tehnyt, sanonut tai jättänyt sanomatta. Kertomani auton avaimen klikkaus kassalla on surkuhupaisa kulminaatiopiste. Yöt nukun niin ja näin, heräilen särkyyn ajoittain. Päivällä välillä polttaa jalkoja, siihen auttaa kipulääkitys vajaassa tunnissa.

Asettelin eilen vuoden 2011 kuitteja kansioon. Sairauspäivärahapäätöksiä kertyi paksu pino. Luin lausuntoja itsestäni, varsinkin viimeisimmät ovat aika karua tekstiä: "hoitoon reagoimaton kiputila", "vaikea-asteinen spinaalistenoosi" jne. Olen kulkenut mietteliäänä syvissä vesissä: Leikkaukseen joutunen joka tapauksessa ennen pitkää (aika ortopedille 1.2.), siinä voi moni asia mennä pieleen. Ja sellainenkin pikkujuttu, että tulenko enää ikinä tekemään töitä täysipäiväisesti? Koirat? Koiraharrastukset? Toimeentulo? Perhe-elämä? Terv. 41-vuotias selkäkroonikko

Sanasta naista

Oli tilaisuus lunastaa uudenvuodenlupaukseni Lystin kanssa kisamaisissa olosuhteissa.

Ensimmäisellä radalla jo neljäs este oli A. Hurtta vonkaisi ja loikkasi, pyysin sivulle, kävelin tyynesti maaliin ja siitä edelleen autolle. Ei edes ottanut päähän, olin niin valmiiksi miettinyt asian.

Toisella radalla hurtta oli liekeissä jo lähdössä, oli jo viereltäni varastaa, radalla oli nopea. Puomi oli neljäs este, siinä Lysti pysähtyi, mutta jatkoi vähän ennakoiden. Jatkoin rataa. Pian tuli A, jolloin koira vonkaisi, loikkasi kontaktin yli, ansaitsi sillä itselleen seuruutuksen ja keskeytyksen.

Olin itsestäni ylpeä näiden mittelöiden jälkeen. Onneksi en ole ainut, pari kohtalotoveria löytyi myös. Tosin ajattelin, että mikäli Lysti kovin kovapäiseksi osoittautuu, vastaavista tilaisuuksista tulee lyhyitä.  Toisaalta agilitysta ei tule mitään koiran kanssa, joka sinkoaa kontakteilta minne sattuu. Jatketaan näin toistaiseksi, paitsi kiristän sääntöä vielä niin, että harjoituksissakin koiruus pääsee autoon tai ainakin hallista ulos miettimään syntyjä syviä murrettuaan osaamansa osu-käskyn.

(Lisäys klo 21.18: Ei jännittänyt yhtään.)

Agilitya vaan

Muutaman "pennun" kanssa tapasimme agi-hallilla. Tavoitteena on edelleen, että pennut keskittyvät ohjaajaansa, vaikka ympärillä on muita. Aika väljästi myös seuruutimme koirat toisten ohi. Lykky oli siivosti: istui, lepäsi ja seurasi (nakkipalkalla).

Tekniikkatreeninä mentiin perussarja. Nyt oli speedbumpit maassa, Lykky hyppäsi kaksi kerrallaan, viimeisimmällä eli neljännellä toistolla hyppäsi kaikki erikseen.

Kuuntelemistreeninä kokeiltiin sellaista, että heitetään lelu ja yritetään kutsua koira kesken lelun hakemisen. Hävisin lelulle. Ei ollut hirveä yllätys. :)

Tarkennuksia

Pakkasta 3 astetta, pilvistä ja lunta sataa edelleen. Lähdin hallilla koirien kera. Lykyllä teetin kahdessa osassa, Lystillä yhdessä.

Lykky

• Hyppytekniikkana taipumisharjoitus, vasemmalle oli vaikeampi kuin oikealle. Lopuksi oikaisu.
• Rengasta minikorkeudella, myös yhden hypyn takaa. Kerran sujahti ohi, sitten osui kohdalleen.
• Yhden puomin palan "kiipeämistä" maata pitkin.
• A:lla 2o2o alastulolla, sanon vielä sivu ja osu, kosketusalusta on maassa.
• Tottiksesta perusasentoa ja parin askeleen seuraamista. Kerran väljähti, sanoin hupsis, sitten oli parempi.

Lysti

• Hyppytekniikkana taipumisharjoitus, ei ongelmia.
• Eilinen meille vaikea kuvio, nyt osasin ohjata ja Lysti tiesi mitä halusin. Tuli samalla puomin kontaktiharjoitus. Helppoa oli nyt. Minusta on kivaa ja järkevää paikata tällaiset asiat  seuraavana päivänä.
• Pujottelua samoilta esteiltä myös avokulmaan klo 9:stä, Lysti haki hyvin.
• Sylivekin testaaminen uudelleen, ohjasin mielestäni tasaisemmin.

Yksi arkirutiini noista koiruleista piti mainita. Olen koneella mahallani olohuoneen matolla. Monesti jompikumpi koira tulee viereeni seisomaan, roikottaa päätään olkapääni vieressä, rapsutan leuan alta. Ne oikein keskittyvät suu kiinni ja voivat olla siinä vaikka kuinka pitkään. :)

Loppuun vielä pentukuva Lykystä:

Ryhmä-aksaa ja päiväunia

Piti olla tänään tottistakin, mutta minusta ei ollut lähtijäksi. Nukuin peräti kahdet 2 tunnin päiväunet ja virkosin juuri ja juuri illan agilityyn.

Lysti oli lähdöissä ok. Sylivekki oli hyvä ratkaisu yhteen kohtaan, käyttöön! Kontaktit puomilla ok, kerran varasti, röhkäisin ja otettiin uusiksi. Alla oleva kuvio oli vaikea, kiirehdin 2-3. valssilla enkä kunnolla ohjannut Lystiä keppiväliin, putkikin oli tyrkyllä. Parin uusinnan jälkeen onnistui. Opin valssaamaan kahden esteen tulopuolella ja hyvin Lysti sellaiset lukee. Pientä ylimielisyyttä sillä oli yhden putken suun ohituksessa, koira oli varma siitä että väärä suu oli oikea eikä ohittanut sitä millään. Nakilla sain "tule"-käskyn toimimaan ja sitten oli hyvä. Yleishuomiona rytmitykseni kaipaa hiomista.

Selkä: Lääkettä menee nykyään 7 tablettia. Eilisaamuna heräsin monesti jalkojen puutumiseen ja särkyyn, mutta onneksi sellaista ei ollut tänä aamuna. Huomenna on ratkaistava ensi viikon työnteon kohtalo.

Agia ja tokoa

Eilen käytin koiria keskenään metsässä. Eivät enää leikkiä lyö kuten alkusyksystä, jolkottelevat kaveruksina ja haistelevat itsenäisesti. Lykky on selvästi aikuistunut. :/

Lykyn kanssa on hiottu keittiön matolla perusasentoa ja erityisesti pieniä siirtymisiä, peruutusta ja käännöksiä. Peruutuksessa koira edelleen välillä melkein kaatuu selälleen, mutta välillä väläyttelee kykyään siirtää takapuoltaan himpun taaksepäin.

Tänään otin molemmat mukaan agilityhallille. Molemmille oli hyppytekniikkana yksittäishyppy. Lykyn alastulo on pehmeämpi kuin Lystillä.

Lykyn kanssa tottistelin alkuun, seuraamista 1-4 askelta, palkkasin narupallolla. Rengasta se sai hypellä minikorkeudella, yhtään kertaa ei loikannut ohi. Mutkaputkeen lähetin normaalia kauempaa, kivasti haki oikean suun ohjaukseni perusteella. A:lla otin alastulon 2o2o:ta perusasennon kautta kosketusalustalle, hyvin hoksasi jo sivulle pyytämättä. Puomin yhden kappaleen asetin maahan, nyt hurtta ravaa sen kauniisti "kiipee"-käskyllä, ei livennyt tassu kertaakaan. Ihan kuin olisi salaa harjoitellut. Pysähtyminen päähän olikin jo hankalampi juttu, mutta tasapaino ja jalkojen hahmotus onneksi kehittyvät jatkuvasti.

Lysti jatkoi A:n ja putken erottelua. Puomi oli kasassa, sillä jatkoin 2o2o:ssa häiriöharjoituksia. Pujotellessa klo 8 kulma on edelleen vaikea, jos lähetän ulkopuolelta. Sisäpuolelta on iisi juttu. Pakkovalssia kokeilin myös, Lysti tulee siitä helposti läpi. En tiedä tarvitsenko edes koko ohjausta, en ainakaan tuolla läpijuoksuvarmuudella.

Alla on sunnuntainen kuva Sienestä ja Lystistä:

P.S. Tänään molemmat, Lykky & Lysti, tasan 21.6 kg.

Leikkiä

Tuli pakkasta, lunta ja aurinkokin pilkahti. Lysti ja Lykky pääsivät leikkimään Sienen kanssa vuorotellen. Lysti ei olekaan aiemmin Sienen kanssa telminyt ja ilolla seurasin miten hyvin niillä synkkasi. 

Otsikkokuvan ongelma

Joku aika sitten otsikkokuva kapeni ihan itsestään liian kapeaksi. Kuvan uudelleen lataaminen tai muut eri Bloggerin vaihtoehdot eivät auttaneet, kokeilin monta kertaa. [raivoa] Löysin vihdoin eilen neuvoja asian korjaamiseksi.

Parhaiten auttoi ohje otsikkokuvan lataamisesta esim. Photobucketiin ja ottaminen sieltä otsikkokuvaksi. Näin tein. Ei se vieläkään ihan priima ole, mutta sinne päin. Että vinkiksi, jos jollakin on ongelmia. ;)

Talvista tottista ja agia

Koska mahallaan makaaminen ja liikkuminen ovat ainoat järkevät olotilat, mieluiten liikun hyödyllisesti.

Pk-kentällä Leilan kanssa: Lykyn kanssa seuraamista pallo kauluksen alla, askeleita 3-5 tai 2 askelta ja pysähdys. Välillä paikka sivuttaissuunnassa seilasi 5 cm, mutta muuten oli hyvä vireen ja suoruuden kannalta katsottuna. Täytyy katsoa, että koira istuu suorassa ennen kuin lähdetään liikkeelle. Luoksetulossa laitoin pallon vasempaan takataskuun ja näin kaksi erittäin hyvää luoksetuloa parista metristä. Vinous korjaantui, huippujuttu! Pitää olla tarkkana palkan kanssa jatkossakin.

Agi-hallilla ensin Lystin kanssa hyppytekniikkana etäisyyssarja 6-6-12 x 3. Lystistä oli järkevintä ottaa toinen laukka-askel ennen viimeisintä hyppyä. Parempi tämä oli kuin viimeksi. Ehkä ensi kerralla sama eri etäisyydellä? Toisena A-esteen ja mutkaputken erottelua. Pääosin ok, mutta lähempään putkeen oli vaikea saada sen jälkeen, kun koira oli sisäistänyt A:n. Kontakti taas hyvä, palkka lensi, itse jatkoin juoksua. Ensin koira lähti ilman lupaa palkalle, sitten malttoi pysyä. Kolmas juttu oli pujottelu 6 kepillä ja keppien jälkeen U-putki tyrkyllä. Nyt Lysti pujotteli joka saakka loppuun ja katsoi ohjaukseni, uskoi myös ulkokädellä vedätystä. Klo 8:sta oli pujottelu vaikeaa, jos olin ulkosivulla. Tässä helpotin kulmaa. Jatketaan ensi kerralla teemaa.

Lykky teki saman hyppytekniikkatreenin ja onnistui saamaan toisen riman takajalkojen väliin hypätessään. Toistoilla se taas petrasi. Sen taktiikkana oli yksi laukka-askel viimeisessä välissä. Sille toistoja 4.

Tekniikkateemana oli valssi, ei koira varmaan edes huomannut erilaista ohjausta. Takaakierron se menee sujuvasti, twistinä tällä kertaa. Rimoja ei ollut hypyissä edelleenkään. Rengas oli minikorkeudella ja sen se lukitsee sen hyvin. Ei kertaakaan mennyt ohi. Kosketusalusta oli mukana, siihen otatin osumia. Sivulletulon kautta harjoiteltiin A:lla kontaktia. Kait se joskus siitä uppoaa mieleen. Puomin osaa en siirtänyt, on liian painava tässä kunnossa yksin nosteltavaksi.

Agilitya

Eilen olin ryhmätreenissä Lystin kanssa. Ope ei antanut meidän mennä rataa lääkitykseni vuoksi ettei satu haavereita - nätisti ajateltu häneltä. Mentiin sitten muutaman esteen pätkiä.

Keppien jälkeen oli U-putken väärä pää tarjolla ja viimeisin keppiväli syötti suoraan putkeen. Sinne Lysti ekalla menikin. Skarppasin ohjauksessa ja tämä ansakohta ohitettiin. Tämä jatkossa treeniin!

A:n ja putken erottelua mentiin myös, aika hyvin Lysti erotteli, yhdessä kohtaa oli vähän hankaluutta. Tätä jatkossa myös treeniin!

Kontaktit olivat niin varmat kuin ikinä ja kepeille mennessään Lysti vonkaisi innosta. Se tuntuisi olevan nyt niin hyvässä iskussa, että on pakko päästä kisaamaan. :D

***

Tänään tavattiin Lykyn kanssa agi-hallilla muita pentuja. Ensin leikitettiin omissa nurkkauksissa, se sujui Lykyltä hyvin. Harjoittelin lepo-käskyä ja syöttelin nakkeja. Toisen pennun vinkulelun Lykky olisi halunnut itselleen, oli vähän liian kova häiriö eli ensi kerralla oma vinku mukaan. ;) Sitten treenattiin pieni pätkä muiden ihmisten ollessa hallin laitamilla. Lykky keskittyi minuun täysillä. Teetin putkea ja hyppyjä (ilman rimoja), yhden takaakierron ujutin myös. Ei ongelmaa.

Selästä vielä: Enää menee 12 tablettia päivässä, välillä meni 18. Hermosärky on vähentynyt, ehkä lääkityksellä on osansa.

Tottista

Leilan kanssa pk-kentällä:

Lykky

• Perusasennossa on tekemistä edelleen. Nojaamista korjattiin yhdellä askeleella eteenpäin, mutta onneksi painaminen oli vähäisempää tai jopa olematonta verrattuna siihen mitä oli välillä. Koiralla näyttäisi olevan miellyttämisenhalua ja halua tehdä minun kanssani.
• Seuraamisessa 3 askeleen jälkeen alkaa Lykky ottaa etäisyyttä noin 10 cm:iin, pitäydyn edelleen lyhyissä askelmäärissä. Takaosa oli suorassa. Palkka oli kauluksen alla.
• Luoksetuloissa Lykky tuli edelleen aavistuksen vinoon. Kerran varasti luokse. Tätä pitää vaan treenata ja auttaa koira suoraksi. Se tulee lähemmäs, jos palkka ei ole leuan alla, jota jää vaanimaan.

Lysti

• Seuraamista: käännökset, juoksua, hidasta kävelyä, sivuttaisaskelia, lopuksi ehkä turhan tiivis, muuten ok.
• Luoksetulon pysäytyksissä ekalla pysähdys venyi, toisella takapalkan kera koira kääntyili sinne x monta, kolmannella mulla oli palkka ja tötsät paikoillaan, nätti suoritus.

Illalla menen Lystin kanssa aksaamaan.

Lysti jumppaa

Oikeastaan tarkoitus oli harjoitella agilityn kontaktiesteiden "osu"-käskyä, mutta tulikin vartalonhallinnan harjoitus. Tätä ei tarvinnut edes opetella, Lysti vaan kipusi. Poika ei ollut uskoa silmiään kuvatessaan, sen verran arka on Lystikki outoja alustoja kohtaan ollut.

Tottelevaisuutta

Täksi päiväksi olin kaavaillut tottistelua. Kehtuutti lähteä, jolloin vaihtoehtoja oli kolme:

1. Laiskuusharrastaja ei lähde, jolloin häntä harmittaa ettei lähtenyt, illalla tottistelee matolla.
2. Velvollisuudentuntoinen harrastaja lähtee, kaikki menee ***siilleen ja paluumatkalla muistuttaa itselleen kuinka ei ikinä pidä lähteä silloin kun ei ole sellainen olo.
3. Yksi vaan lähtee ja onkin yllättävän kivaa.

Vaihtoehto nro 3 toteutui. :)

Oli pimeää, koska paikkakunnan päällä on 7 km korkea yhtenäinen pilvimassa, satoi lunta ja tuuli. Pk-kentällä oli lunta reilu 5 cm. Koirat olivat kahdesti kentällä, näin saan vireen pidettyä parempana.

Lykky

• Noudon luovutusta metrin päästä. Vähän eli kapula suussa, mutta kun sanoin rauhoittavasti ja nätisti rauha, koiruus lakkasi mälväämästä. Pari kertaa törmäsi, näistä ei palkkaa. Iskunoutoja myös, näissä Lykky tiputti kapulan aluksi metrin juoksun jälkeen, en reagoinut mitenkään, koira palasi kapulalle ja toi pidemmäs - palkka. Lisää noutoja! Nyt ei ollut ideaali ilma, kapula keräsi lunta päälleen, vaikutti selvästi.
• Luoksetuloja lelu leuan alla, aluksi metrin päästä ja neljällä toistolla matkaa pidentäen 10 metriin. Kaikki upeita minun silmääni. Lykky nostaa laukan, ei törmää ja tulee ihan keskelle suoraan. Nämä ovat onnistumisia, joilla elää pitkään!
• Perusasentoa lelu kauluksen alla. Pentu tuli suoraan eikä nojannut. Tähän olen nyt panostanut ja on auttanut.
• Seuraamista lelu kauluksen alla aluksi askel ja perusasento, sitten noin 4 askelta. Hyvin kulki. Jihuu! Pitäisi kasvattaa nyt matkaa, mutta se vaatii apusilmäparin.

Lysti

• Seuraaminen rytmin vaihtoineen ja sivuttaisaskelineen. Hyvä on hurtta.
• Kaukoissa i-s hyvä, s-m eteni 20 cm. Takapalkkakaan ei auttanut. En korjannut.
• Luoksetulossa koira ilkesi varastaa, palautus. Ei ole ihme, että agilityn lähdössä varastaa, kun ei kestä pk-kentälläkään loittonemistani. Ensimmäisellä otin pysäytyksen ja perille, toisella pitkältä matkalta lelupatukkaan.
• Seuraamisesta seisahtuminen kokonaisena, hyvä oli.
• Lystin kanssa leikki alkaa sujua. Se taistelee patukasta tosissaan, vänkää vastaan kuin bengalintiikeri.

Lääkkeet muuttavat ajatukseni normaalia oudommiksi. Eilen kävin pojan kanssa farkkuostoksilla. Maksettuani klikkasin taskussani auton avaimen "lukitse ovet" -painiketta ihan tietoisesti, koska ostotapahtuma oli ohi. Hetken päästä tajusin että no jopas.

Agilitya

Molemmat koirat treenasivat kahteen otteeseen.

Lykky

• Hyppytekniikkana "etäisyyssarja" x 4, välit 6 - 6 - 9-15 tossua. Kerran L kolautti 7 cm korkeudella olleeseen rimaan, mutta korjasi sitten. Siististi menee.
• Rengas sujuu matalana, mutta kokeiltuani maxi-korkeudella alkoi Lykky kiertää. Se on varmasti pikkuisen huimapääni tapa kertoa, että nyt on liian vaikeaa. Palasin matalaan korkeuteen. Pitää sittenkin sillä korkeudella hakea hommaan rutiini (ja silti näköjään joka kerta kokeilla, että joko maxi menisi).
• Toisella kerralla oli U-putki ja kaksi hyppyä. Näillä tein pidempää "rataa". Kaarroksella hyppy-hyppy-putki ja hyppy, takaakiertoa ja twistiä. Saksalaista (?) kokeilin, mutta se sekoitti. Parempi hioa nuo perusjutut ensin kuntoon. ;)
• A:lla treenasin 2o2o:ta pyytämällä Lykyn sivulle. Kun sen takapuoli oli A:lla ja etujalat maassa, sanoin "osu" ja palkkasin siihen. Näitä muutama.

Lysti

• Hyppytekniikkana sama etäisyyssarja kuin Lykyllä. Yllättäen pitkä väli tuotti ongelmia, Lysti otti siihen kaksi laukka-askelta ja oli hätäinen. Toistoja noin 4. Tehdään tämä sama juttu ensi kerrallakin. Tähän mennessähän olen vaihtanut joka kerta harjoitusta.
• Maxi-rengas oli iisi homma.
• A:lla kontaktin harjoitusta, vauhtia putkesta ja hypyistä, vonkui, silti erehtymätön koira. Nyt sanon "kiipee-osu-jes-vapaa-putkeen". Mietin josko jättäisin "vapaan" pois, eihän tuota rimpsua ehdi Erkkikään sanoa. Riittäisi seuraavan esteen sanominen. Enhän minä lähdössäkään sano "vapaa".
• Pitkästä aikaa kokeilin kolmella hypyllä välistävedot työntämällä ja vetämällä sekä slalomit. Lystillä oli hyvässä muistissa ja meni siivekkeitä hipoen kuin Ingemar Stenmark.
• 6 kepillä lähetyksiä klo 4:stä ja 5:stä yhteensä 4 kpl. Kello 5 on aika hurja, koira vaan vonkaisi ja kepitti juuri kuten kuuluu. Hienoa, että sillä on tuollainen draivi. :) Klo 11:stä teetin kahdesti. Ei erehdyksiä.

Selkä on melkoisessa kunnossa. Syön 4 eri lääkettä kolmioilla ja ilman. Parasta on joko maata mahallaan lattialla tai kävellä ja puuhastella. Eihän työnteosta mitään tullut. En voi istua ja paikoillaan seisoessa alkaa huimata noilla lääkkeillä, en voi koko ajan siellä kävellä. Lisäksi ajatus sakkaa, jos joudun aivojani käyttämään yhtään, kotonahan sitä ei niin huomaa. Töissä joudun tekemään tärkeitä päätöksiä ja olemaan skarppi. 2 viikkoa tipahti s-lomaa ja lisää tulee tarvittaessa. Odotetaan eläkevakuutuslaitoksen päätöstä, joskus kuulemma tulevat nopeastikin. 

Paukuista selvitty

Olin koirien kanssa jälleen samalla mökillä kuin vuosi sitten. Lämmin kiitos ystävälleni. :)

Pojan kanssa käytiin siellä perjantaina. Puita oli kaatunut tielle, joten auto oli jätettävä kauemmas. Lämmitettiin mökkiä ja poika sai kantaa puut valmiiksi. Eilen ajelin sinne koirien kanssa. Näyttivät nauttivan vapaana olemisesta. Rannassa oli edelleen onneksi sulaa eikä koirilla ollut hinkua jäälle. Tarkasti pidin niitä silmällä siltä varalta.

Tottistelin pihalla Lykyn kanssa. Otin luoksetuloja muutamasta metristä. Lelu oli leuan alla tai ei missään. Nätisti se tulee ihan keskelle.

Illalla joltakin lähimökiltä ammuttiin muutama raketti. Lysti yritti änkäytyä tuolin alle turvaan. Lykky haukkui. Menin sen kanssa pihalle, jolloin se juoksi ja haukkui kohti vihollisten ammuksia. Käskin lopettamaan. Sitten se olikin normaali eikä enää raketeista välittänyt. Oletan haukkumisen olleen puolustusta.

Nukkumaan mennessäni oli + 25 lämmintä ja kuumahko takka. Aamuyöllä +14. Onneksi minulla oli kaksi karvaista lämmitintä, toinen huolehti jalkopäästä ja toinen lantion yläpuolisesta osasta. 

Reissu oli kokonaisuutena kiva. Alla on kaksi videota. Toinen on otettu valoisan aikaan ja toinen pimeällä otsalampun valossa. Heijastinliivien lisäksi heijastivat koirien silmät, vaikkei ilmiö videolla näykään. Vähän pelkäsin, että saan muutaman silmäparin näkyviin ilman heijastinliivejä. Susilauma ei olisi ollut kaukaa haettu. Joka tapauksessa en olisi ilman koiria uskaltanut pimeässä kävellä.