Viestiä

Lykky oli virtaisan oloinen, joten pääsi viesteilemään. Kiinnitimme erityishuomiota hiljaisuuteen. Ei pentu piippari ole, mutta joissakin tilanteissa vonkuu ja ulisee saalisviettiään(?). Jäin auton lähelle. Poika juoksi n. 80 m päähän. Polku vähän kaartaa, joten Lykky ei nähnyt häntä. Koira vonkaisi pojan hävittyä ja olisi rynnännyt perään. Istutin sen, se oli hiljaa ja sanoin "viesti", sitten joskus yhdistänee käskyn siihen mitä leikitään. Pojan luokse koira oli juossut täysillä, jarrutusmatka venähtänyt 2-3 m ohi pojan, siinä juustot ja koira äkkiä kiinni ennen kuin lähti takaisin luokseni. Istutus, hiljaisuus (oli vain huohottanut) ja lähetys. Itse olin siirtynyt 10 m "piiloon", missä palkkasin Lykyn lelulla. Vähän aikaa Lykky sai juoksennella rauhassa, sitten otettiin toinen samanlainen. Nyt menin 15 m päähän lähetyspaikasta eri piiloon. Iloinen oli koira, juoksi vielä minulta lelu suussaan pojalle päin. Vähän emmitään onko ruoka vai lelu parempi palkka: Ulkotottiksessa se ei lelun nähtyään syö herkkupalojaan. Toisaalta ei tee mieli saada viestissä sitä hirmuiseen kiihkoon, jos jo muutenkin ottaa kierroksia.

Sisällä teetin taas sivulla olemisia ja siirtymisiä ruokapalkalla.

Lystin tassuja säästellään, joten märkään metsään ei pääse. Kuiva asfaltti on nyt pop. Etutassut näyttävät normaaleilta, takatassuissa on ärtymystä edelleen, mutta ei tuoretta, yhden anturan vierestä löysin kuivahtaneen rokahtuman.

Eilen otin kuvan molemmista. Lysti on lysyssä ja pitää välimatkaa pentuun liian lyhyenä, joten kokoero näyttää todellista isommalle. Ihan mittasin. Mittaukseni ovat kotilukemia, moni virallisesti mitattu 61-senttinen belgi on ollut Lystiä pienempi. Lystin säkäkorkeus on 61 cm, pennun 59-60, mutta pentu on sen verran takakorkea, että säkäkorkeutta tulee lisää. Kroppa on vielä kapeampi kuin Lystillä. Jos "löysän nahkan teoriaa" voi soveltaa, pennun kaulakin kasvaa vielä.  

Luin "Rauhoittavat signaalit". Olen kirjoittajan tekstejä lukenut ennenkin, joten uutta ei paljon tullut. Tulkitsemani perusteella näyttää siltä, että Lysti on rauhaa rakastavampi kuin luulin. Se väistää helpommin kuin Lykky, joka on vähän -mmmh- tunkeileva. Tuo kuva kertoo siis enemmän kuin tuhat sanaa: Lysti katsoo poispäin ja kääntää päätään pois. Normielämässä pentu käyttää samoja merkkejä ja lisänä kyljen näyttämistä kuten Lystikin. (Kuvassa pentu istu-käskyn alla tuijottaa minua ja odottaa katsekontaktissa ruokapalkkaa.) Jos tilanne on pennusta uhkaava, se istuu. Lystille pyhää on nukkumarauha, ruoka ja tassut. Tarvittaessa se murisee ja nostaa ikeniään. Lystillä myös häntä on hyvä korkeamman aseman osoitin, helposti nousee pystyyn pörheänä. Mielestäni se on toistaiseksi arvoasteikon ykkönen.

Otin eilen kuvia Lykyn metsärinteestä, juuri siitä missä se juoksee rinkulaa omaehtoisesti. Käy leikkimässä kanssani rinteen päällä, kun voittaa lelun, tekee 1-2 voitonkierrosta.

Alkukiihdytys

 

Reittiä suunnittelemassa

Minne meidän pentumme hävisi?

Himpura. Oli nilkkauutiset unohtua. Eilen tuli 6 viikkoa täyteen. Varata ei voi täysiä, oikea kävely ei onnistu, "kävelen" kuitenkin jo ulkonakin pätkiä ilman keppejä, jalka arvostaa ylöspäin olemista. Huomenna yritän töihin palaamista. Tasapainolaudan saisi jo aloittaa. Toisaalta murtumakohtaan kiprii ja tykyttää välillä niin, että epäilen luutumisen olevan epätäydellistä. Kontrollikuvia olen toistaiseksi pyytänyt turhaan. Ehkä olen huomenna viisaampi.