- Seuraaminen: Jos menen eilisiä videoita nopeammin, pidemmällä askeleella tai useampia askelia, pentu tipahtaa kyydistä. Etenemme siis askel kerrallaan. Kiinnitin paikkaan huomiota, oli minusta parempi. Hyvin lyhyt pätkä tätä, kunhan eilisen jäljiltä halusin kokeilla.
- Eteentulo: Huokaus. Ei tämä mikään tehostettu kohde ole ollut, mutta on sitä silti treenattu. Namilla jotenkin sujuu niin, että käytän käsiä edessä yhdessä ja sitten siirrän ne sivummalle. Silti pentu saattaa mennä maihin, tulla vinoon ja etäisyyskin vaihtelee. Kyllä se yrittää, mutta hakusessa on koko systeemi. Vahvistin hyvät suoritukset. Kokeilin taas niin, että patukka oli leukani alla. Palkkasin ottamalla askeleen taaksepäin ja tiputtamalla patukan. Oli kerran lähteä huulet matkaan, kun koira olisi sen pomppaamalla varastanut. Säikähdyksestä vihainen ***kele raikui ja sai koiran miettimään, että johan on liike. Saatiin onnistumisia tämänkin jälkeen. - Paras palkkaus taitaa olla se, että tiputan suustani ruokapalkan. Nyt vaan ei ollut mukana ihmiskelpoista ruokaa suuhun pantavaksi. Olen muuten kerran syönyt koirille tarkoitettua kuivattua broilerin sydäntä, vahingossa. Keittiön pöydällä oli ruskeita pieniä paloja juuri suklaahyllyn alla. Kostutin sormeni, töpöttelin täyteen ruskeaa purua ja maiskuttelin, nielin. Sitten tajusin, että namusista puuttui suklaan maku. Yäks.
Tässä välissä samettikuono sai olla autossa, jotta into säilyy. Ehti se taas haistellakin (ennen kiroiluani), kielsin kerran, uskoi. Jäi sanomatta että koira oli tietysti irti koko ajan nilkan takia. Pidemmän päälle ei ideaalia vaikkei koulutus kaulasta nyhtämiseen perustukaan.
- Noudon haku- ja kantamisvaihe: Leikitin patukalla, irrotutin, sanoin "hae" ja osoitin maahan jätetylle kapulalle päin. Lykky haki kapulan vauhdilla ja isolla laukalla kiihdyttäen toi sitä takaisin. Vähän ennen luoksetuloa merkkasin "tsap" ja heitin patukan kuonon osoittamaan suuntaan. Sitten taas leikkiä jne. Tämä oli tuttua ja päivän parasta.
- Noudon loppuasento: Se edessä istuminen saisi tietysti olla kunnossa. No, koira istumaan ja itse eteen, patukka leukani alle, kapula koiran eteen kädessäni. "Hae" ja koira tuijottaa leukani alle. "Hae", koira tuijottaa intensiivisemmin ja kiertää sivulle. Uudelleen koira eteen, vähän kapulan hieromista, että huomio kiinnittyy siihen. "Hae" ja koira nappasi kapulasta kiinni. "Tsap" ja lelu lensi leuan alta, vilpitöntä ja isoa iloa. Seuraavalla kerralla koira otti heti kapulaan ja kolmannella myös, kunnon kehut ja leikit päälle. Pidon kesto oli max 0.8 sekuntia, mutta jatketaan siitä.
- Hyppy: Autolle palatessa yksi hyppy 2 lankun yli. Jätin istumaan, pysyi. Kolautti eikä välittänyt yhtään. En tehnyt enempää.
Pitää nyt ottaa erityisharjoitteluun *edessä oleminen ja tehdä siinä koiran olo mahdollisimman mukavaksi. *Seuraamisessa etenen konkreettisesti askel kerrallaan. *Noudon loppuja lisää. *Hyppytreeniä.
Lysti nuoli illalla tassujaan. Ne ehtivät jo olla rauhalliset. Epäilyn alla on ruohikko ja/tai sen kosteus ja kananmuna ja oikeastaan myös ohrasuurimo, jota oli Lystipuurossa riisin lisänä, koska pelkkä riisi oli loppu. Kaurapuurothan Lysti oksentaa, joten ei olisi ihme, jos reagoi muillekin kotimaisille viljoille. Pälähti päähäni, että lohesta se on myös rapsutellut itseään, se kokemus on kuukausien takaa. No, skarpataan taas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti