Jalka kestää jo paremmin varaamista eli voin seisoa kotona ilman keppejä. Lykky on saanut treenata takaosansa käyttöä. Sen ollessa sivulla olen kääntynyt paikallani vasemmalle ja namilla vääntänyt koiraa kääntymään. Melkoinen honkkeli on pentu ja kellahtaa välillä ristiselälleen, mistä voi päätellä etteivät harjoitukset ole turhia. Pari onnistunutta loikahdusta on saatu, joten eiköhän se siitä.
Jalkaosio: Turvotus on yhä laskenut ja jalka kestää paremmin varaamista. Aikamoinen jäykkyys ja kipu on akilleksen seudussa, minkä jalkaa liikuttaessa huomaa. Ja nyt tajusin, että se taitaa olla se pirun peroneus brevis, mikä siellä kiukkuilee, minkä ortopedi papereihin totesi. Kirjallisuuden mukaan vaiva alidiagnosoidaan ja vaatii yleensä leikkauksen. Miksi sitä ei tarkemmin katsottu? Plääh. Jos on niin, menee päin ***settä koko touhu, kuten on mennyt alusta lähtien. En nyt kirjoita enempää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti