Kisajuttuja

Eilen olin aamusta tekemässä kisoissa koetoimitsijakorttiin pari harjoittelua. Sitten hain Lykyn kentälle ja treffasin Sarianne ja Aksua. Aksu oli ihmeen tyyni leikkisetä vaikka pentu tähtäsi kuononsa sen suupieleen useampaan otteeseen. Lykky oli vallaton oma itsensä eikä häkeltynyt häiriöistä. Kentän laidalla tottistelin vähän patukkapalkalla ja hienosti riitti keskittymiskyky. Hihnakäytös ei ole optimaalista ja herkästi pentu vonkuu muiden koirien perään, saalisviettiä varmaan. Työstetään. Helpottavaa oli olla agilitykentällä, ei vaatinut minkäänlaista siedättelyä kuten Lystikin kanssa. 

Tänään tein heti aamusta viimeisen harjoittelun toimitsijakorttiin ja palasin kotiin yrittämään unien jatkamista. Olen nukkunut selän (=jalkojen pakotuksen vuoksi) reilun viikon noin 4-5 tuntia yössään ja miettinyt onko parempi olla lääke- vai väsymystokkurassa. Uni ei tullut silmään, joten väsyneenä koppasin Lystin matkaan kisaamaan.

Ensimmäisellä radalla odotti hyppy-hyppy-puomi-putki-suora ja ennakko-odotus kävi toteen: alastulokontaktista ei mitään hajua ja loppuratakin meni päin vaikka mitä. Eipä ollut yhdestä virheestä kiinni. Älysin sentään sanoa "pöh" ja kävellä A:n alastuloloikan jälkeen pois radalta ihmettelevän koiran kanssa.

Toisella luulin jo A:lla tulleen virheen, mutta lopullinen niitti tuli, kun Lysti kääntyi yhdeltä hypyltä eri siivekkeen ympäri mitä luulin. Kohtalaisen säätämisen jälkeen sain sen loikkaamaan hypyn uudelleen ja loppu oli taas unohduksiin painettavaa.

Kolmas oli hyppäri, jossa pitkään pähkäsin alun kuviota mennäkö oikeata vai vasenta laitaa. Ehkä valitsin väärän puolen tai sitten millään puolella ei ollut enää mitään väliä. Jäi kolmas este hyppäämättä, en muista tuliko muitakin mokia. Vauhti oli kyllä kohdillaan. Siitä on video, laitan myöhemmin ehkä tänne.

Oli eka kertaa käytössä lähtökarsinat, joista kuulin pelkkää negatiivista palautetta enkä itsekään niiden kannalla ollut vaikka Lysti viimeistä rataa lukuun ottamatta niissä siivosti olikin. Vähän ohkainen peruste oli se, että MM-joukkueen karsinnoistakin sellaiset löytyy. Kuinka moni 1- ja 2-luokan koirista siellä lopulta on? Kisojen nopeuttamiseksihan ne oli kokeilussa, mutta jos karsinasta tullaan ulos vasta sitten, kun edellinen koira on ollut jo maalissa ajatus kärsii. Pidän enemmän tyylistä, jossa kuuluttaja sanoo, että edellisen koiran ollessa puomilla seuraava istuu lähdössä. :)

Mitähän hyvää poimisin? Ensinnäkin kiitos seurakaverilleni, joka toi minulle smoothien huolestuneena kisatankkauksestani! (Kauheat mokat eivät olleet smoothien vika.) Lysti kesti aika hyvin lähdössä, ensimmäisessä taisi nousta seisomaan. Vain toisella radalla kepit onnistuivat. Väärään putkeenkaan ei menty vaikka paikkoja olisi ollut. Minusta Lysti oli nopea - hyvähän se on nyt sanoa, kun yhtään rataa ei kellotettu. ;) Ei hirveästi jännittänyt, nukutti niin paljon että silmäluomet olivat raskaat. Onneksi ei kauemmas ajettu (monessa mielessä).

Kontaktit vaativat remonttia. Puoli vuotta namiläpyskää ei auttanut. Ongelma on vire ja hallinta ja ohut hermorakenne.