Tiedän ihmisiä, joille elämä on suhteellisen helppoa ja huoletonta. Sellaisia, joiden takaraivoon on vauvana kirjoitettu kaikki järjestyy. En kuulu heihin. Minulla on pessimistisenä kyynikkona mahtava kyky katastrofiajatteluun. Pärjäisin ammatillisesti parhaiten vakuutusyhtiön riskiarvioijana. Miten tämä liittyy koirablogiin? Valaisen esimerkein.
Ensin kerron tästä aamusta. Pentu herätti normaaliin tapaansa klo 7.30 aamupissalle. Olen silloin vielä unenpöpperössä, osansa on ilta-Neurontinilla, minkä paketti on koristeltu kolmioilla. Yleensä nukahdamme uudelleen ja uusi herätys on 9.30. Eipä tänä aamuna tullut enää uni silmään. Vedin väkisin kahvin naamaani, pakkasin molemmat koirat autoon ja päätin ensin tokoilla vuorotellen ja käydä sitten yhteismetsälenkillä. En antanut niille isoa aamuruokaa vaan päätin ruokkia vasta kotiin palattuamme, jotta ruoka ei painaisi mahassa lenkillä ja saisin innokkaampaa toko-seuraa.
Lysti tokoili innoissaan, seuruutin neliötä, jossa tein kahdessa kulmassa 450 asteen pyörähdykset paikallani vasempaan. Koiruus seurasi, mutta ehkä ihmetteli onko toinen jalkani juuttunut maahan. Se sai myös treenata paikallaan istumista kentällä plus sen aikaa, että otin Lykyn pois autosta tms. Hyvin kestää. Ei mene vipuun vaikka houkuttelen lelupatukalla tai heitän nakkeja viereen.
Sitten otin Lykyn. En tiedä mitä jänispulveria kentälle oli ripoteltu, mutta sitä ei olisi voinut vähempää kiinnostaa tokoilu kanssani. Tyydyin seisomaan ja annoin sen juosta ympäriinsä nenä maassa. Lopulta se muisti minut, olin siitä hirmu iloinen, ainakin yritin olla, leikin patukalla, teetin kaksi istumista ja kaksi maahanmenoa. En voinut välttyä ajatukselta, että olen pilannut sen. :(
Sitten käytiin yhteislenkillä. Lysti kulkee vetämättä, Lykylle sain olla tomerampi, kunnes sekin hoksasi mistä on kyse. Kiva oli kulkea koiravaljakon kera. Ihmettelen ettei Lystiä haittaa, vaikka lenkillä pentu voi kulkea ihan kylki kyljessä. Lysti ei kotona siedä pentua ihossaan kiinni (paitsi leikissä). No hyvä näin.
Luvatut esimerkit:
1. Pennulla kasvupyrähdyksessä takavarpaat sojottavat vähän ulospäin.
Johtopäätökset: Ehkä sittenkin väärä nappula tai väärät herkut treenatessa. Jos syöttää lihaa, tuikitärkeä kalsium-fosfori-suhde vinksahtaa pieleen. E-lonkkaisesta koirasta ei ole agilityyn. Mahdollisesti se pitää lopettaa nuorella iällä kipeiden ja lonksuvien lonkkiensa takia.
2. Alakulmahampaat irtoavat, jolloin katson hampaistoa tarkemmin. Pennulla on tällä hetkellä saksipurenta.
Pohdintaa: Ehkä saksipurenta on liian saksi? Vaikka alakulmurit ovat irronneet oikein, ehkä uudet sittenkin kasvavat liian taakse ja pentu joutuu oikomishoitoon. Tietää miljoonien eurojen menetystä.
3. Uin kirkkaassa ja karussa lammessa Lystin kanssa. Katson kuinka kauniisti sen takajalkojen liike näkyy. Huomioni kiinnittyy pieniin hippusiin, joita on vedessä.
Johtopäätös (jatkossa Jp): Sinilevää, joka juuri tässä lätäkössä lie toksisinta lajia, hyvästi hermot ja maksa, hyvä ettei henkikulta mene molemmilta. Teen ympäristökeskuksen vesitestin ja sen aikana pesen koirani ja itseni. Valitettavasti neuroottinen mieleni on oikeassa: veden pinnalle nousee vihreä kerros. Vaihdan Lystin häkin makuualustan. Svidu. Parhaat kelit ikinä ja mihinkään järveen ei ole enää asiaa, sillä tuo oli puhtain mitä keksin.
4. Kokeilen pennun kanssa pieniä hyppyharjoituksia maassa olevilla uimapötkylöillä. Koira osuu pötkylöihin vailla huolen häivää.
Jp: Siitä ei ikinä tule agilitykoiraa, koska tiputtaisi kaikki rimat radalla. Joudun maksamaan vahingonkorvauksia yleisölle, jotka saavat kallonmurtumia ja sokeutuvat lentävistä rimojen kappaleista.
5. 18-viikkoisena pentu painaa 16 kg .
Jp: Siitä tulee 37-kiloinen jättiläinen. Agilityn kontaktiesteillä tulee koiran etupää olemaan turhan kovilla. Eihän se mahdu edes putkiin.
6. Pentu laskee ruohikon luiskassa vauhdilla liukumäkeä. Sen pää vinksahtaa toiseen suuntaan ja muu kroppa toiseen suuntaan.
Johtopäätös: Siltä puuttuu selkänikamat.
No joo... Onneksi realiteetit osoittavat yleensä eri suuntaan. :D
No joo... Onneksi realiteetit osoittavat yleensä eri suuntaan. :D
Tänään on hellettä luvassa, joten ollaan aika hissukseen. Varjoisalla ruohikolla voin tehdä koirien kanssa jotakin kivaa. Yritän muistaa ostaa huomiseksi kylmävaraajia Lystin alustan alle.
4 kommenttia:
Haha :D Hauska! Nimimerkillä pessimistin vikaa...
Kiva, jos oli hauska. :) Pessimismissä rypeminen sinänsä ei ole kauhean kivaa. Teen joskus jatkolistaa, siihen voi jo loppua blogin muistitila. ;)
Hahaa :D Tuttua!! Etenkin tuo viitoskohta! Pentu on monta kiloa sisaruksiaan painavampi ja treenikaveri huudahtaa "NORSU!". Siinä hieman huolestuu :DDD ihan sopivan kokoinen Aksusta kuitenkin tuli. Mahtuu todistettavasti putkista läpi.
Kiitos lohdutuksesta! :D
Lähetä kommentti