Kuulumattomissa

Perjantaina nirskahti kaapelista virtaava nettiyhteys, joten tipahdimme "kaiken" ulkopuolelle. Enpä luurannut feisbuukissa, blogannut, ajanut juutuubiin videoita tai katsonut pojalle juna-aikatauluja. Äsken yhteys palasi.

Helle jatkui eilisiltapäivään saakka.  Auton mittari näytti 32, ilmatieteen laitoksen sivuilta en päässyt katsomaan virallisia lukemia.

Perjantaina matkattiin Lykyn kanssa ystäväni mökille, se oli Lykylle uusi paikka. Ajettaessa myhkyräistä hiekkatietä pakettiauton takaosa rämisi, mitä Lykky aluksi kuulosteli, sitten jatkoi loikoiluaan. Mökin oven hyttysverkkoa se tutki hetken, ei ehkä ollut varma pääseekö siitä läpi. Sitten kulku oli tottunutta. Sellaista houkuttelua ei tarvittu, mitä Lystin kanssa on harrastettu. Uimaan pentu ei oma-aloitteisesti suostunut, vaan haukkui pallon ja minun perääni rannalta. Kannoin sen sitten syvälle, mistä ui rantaan. Luontaiselta näytti uimatyyli, selkä oli veden tasalla, ei mitään paniikkia tai päälleni kipuamista. Muutama tällainen uimapätkä otettiin. Koska pentu ei sittenkään halunnut oma-aloitteisesti järveen, jätin projektin hautumaan. Luulen, että leikkitäti Lysti on hauskuuden valottamisessa oiva apu, kunhan pentu vielä vähän kasvaa.

Perjantaina saatiin kokoerosta taas hyvä näyttö. Lähdin pennun kanssa ulos ja Lysti karkasi peräämme. Se ei jarruttanut yhtään leikkimielellä kirmatessaan - hivotellessaan miltei pennun päältä ja hyppiessään ympäriinsä. Nappasin pennun syliini turvaan. Takapihalla leikki pysyy pienellä alalla maltillisena nujuamisena. (Video tulee perässä, kunhan saan ladattua.) Eli ei näitä molempia voi vieläkään laskea irti isommalle alueelle yhtä aikaa.

Lauantaina tallasin makkararuudun tuohon välikköön. Ei olisi pitänyt, autot kiinnostaa pentua, siis suomeksi ovat aivan liian suuri häiriö ja homma keskeytyi. Kun pentu kaiken kukkuraksi pissi ruutuun, kannoin sen sisälle. Siinä mielentilassa ei minusta ole pennun kouluttajaksi.

Tänään käytiin kentällä tokoilemassa. Kuumuus oli kohtalainen ja Lykkyä kiinnosti enemmän hajut kuin nakkimakkarani. Helkutti. Itseni tsemppaamalla, lirkuttamalla ja heiluteltuani saalismaista liikettä nakkeihin sain pennun aktiiviseksi ja teetettyä istumisia x 3 (käsky + namikäsi ylempänä koira istuu), maahanmenoja x 3 (namikäsi maassa + käsky, menee) ja pysähtymisiä x 3 (pysähtyy vain siksi, että namikäsi pysähtyy), samoin luoksetuloja eteen x 3. Seuraamista tepsuteltiin kaksi lyhyttä (4 m) pätkää. Sessio kesti 2 min, mihin oli järkevintä lopettaa. Olisi pitänyt olla lelu mukana, mutta lyhyihin sortseihin en sellaista tunge. Ehkä ei olisi pitänyt tehdä mitään, mutten viitsinyt jättää väliinkään, kun kerta kentällä oltiin. Sisällä tai etupihalla ollaan harjoiteltu jääviä tyyliin 2 x 5 namia. Irrotusta ja rauhaa on treenitty myös.

Lysti on päässyt uimaan päivittäin. Kelluva pallo on oiva lelu ja Lystin uimishimo kyltymätön. 

Eilisiltapäivänä oli kunnon ukkonen, sähkötkin poissa melkein puoli tuntia. Lysti läähätti ja tepsutti pojan tai minun huoneessa, haki turvaa rahin ja pöydän alta. Lykky oli tarkoituksella minun kanssani olohuoneessa, jottei Lystistä ota mallia reagointiin. Lykky söi, leikki, harjoitteli maahanmenoja ja nukkui. Yritin olla normaali ja samalla katsoin pentua sivusilmällä "eikö se todellakaan reagoi?"

Mitäs vielä. Molemmat on madotettu ennen seuraavia rokotuksia. Lisäksi saivat punkkilitkut niskaansa eilisiltana. Inhoan sitä puuhaa, hanskat kädessä välttelen altistumistani ja yritän pitää jakauksia lapaluiden välissä. Pennulla karvat ovat tuollaiset sentin mittaiset, ei pysy ihan paikoillaankaan, joten vaikeaksi menee. Mutta onpa taas operaatio suoritettu.