Ei mulla mitään asiaa, mutta pitää laittaa ylös muutama juttu:
Ensinnäkin Lykky tykkää kantaa kaikenlaista metsälenkeillä, käpyä tai oksaa. Sattuneesta syystä kaupunkikävelyillä suuhun sattuu usein pieni pehmojalkapallo. Onneksi tänäänkin kävelyllä "ei" riitti auton katselun keskeytykseen, palkkasin siitä pallolla edelleen.
Toiseksi se lenkin käännöskohdassa tai paluumatkalla alkaa kiihdyttää kotia tai autoa kohti, "Lassie palaa kotiin". Tänäänkin se selvästi otti maasta vainua ja kiihdytti askeltaan autolle päin, siis jo reilun kilometrin päästä tai mitä nyt matka metsästä onkin. Poika on nimennyt sen kirjekyyhkyksi tämän vuoksi.
Kolmanneksi: En löydä mistään näistä blogiteksteistä tutustumistamme noin 20 m pitkään aaltopeltiseinäiseen alikulkusiltaan. Se on sama silta, jonne Lystiä on aikoinaan siedätetty. Pentu ei edes huomannut sinne kävelyä, vaan söi ja nuuskutteli sen varrella kasvavia kuusen taimia, vaikka ylitsemme ajoi auto. Tänään kuului lenkillä laukauksia, eivät herättäneet reaktiota. Toistaiseksi ainut kunnioitusta herättänyt asia on imuri, mutta senkin yli pentu kävelee, kun sen sammuttaa.
Laitetaan loppuun vielä hymykuva. Löysää mahanahkaa näkyy mattoa vasten.
P.S. Korvat ovat sojottaneet ylöspäin muutaman päivän ajan.
P.S. Eläkevakuutusyhtiön virkailija oli vakuuttunut siitä, että minulle kuuluu hakea osatyökyvyttömyyseläkettä. Lipetit tuli muutama päivä sitten. Työpaikalla olemme eri mieltä: Töihin hommataan nyt sähköjalat. Ei mikään moderni sähkötuolin versio, vaan työpöydän alle. (Vähän vitsin tynkää yritin.) Nythän olen seisonut ns. puhujapöntön takana, vaikka virallisesti teen istumatyötä. Nyt kiskoo kinttuun, mutta talkoilen silti huomenna (seisomahomma) ja kisaan kolme starttia. Ne on se juttu, millä ylämylly pyörii edes jollakin tasolla. Pentua unohtamatta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti