Radalla oli 17 estettä, yhdessä katsottiin ohjausvaihtoehdot läpi. Putki oli ihanasti A:n alla ja valssaamista riitti moneen kohtaan. Rytmitys oli päivän sana.
Ensimmäisellä yrityksellä putkeen vetäminen onnistui mainiosti, mutta muuten olin vähän myöhässä ohjauksessani, mikä näkyi ja tuntui. Toisella ajastin itseni puoli sekuntia aikaisemmaksi ja päästiin hiomaan sitä kohtaa, kuinka saada koira putken sijaan A:lle. Pelkäsin koiran jo lukinneen putken, mutta minulle uudella ohjauksella A:lle vei koiran tie. Lopun valssilähetykset olivat hankalia, ei olla niitä tuollaisina tehty ikinä. Niiltä matka jatkui kepeille ja vaikka kulma oli nurja ja takaperoinen, niin Lysti oli haka. Oli aika veikeä tunne jo etukäteen, "lähetän sen tästä tällä tavalla ja kyllä se onnistuu".
Tässä välissä huilattiin muiden suoritusten ajan ja sitten oli uuden yrityksen aika. Kouluttaja kehotti tekemään nollaradan. Sain sanottua etten kestä sellaisia paineita. Ja kas, sujuva nolla tuli - ja miten pienelle ihmiselle voi tulla hyvä mieli! A:n kontaktikin onnistui ja Lysti sai syödä salaa jätetyn nakin. Radan jälkeen sillä oli rakastamani "enkös ollut hyvä" -ilme. Pidän harjoituksista, joiden jälkeen on selkeä ja osaava olo.
Kotitreeniksi tuli valssilähetykset. Käyttöön vastakäännös tai joku sellainen.
Tepsutassu eli Lykky juttelee hauskasti silmiin katsoen. Sen ääni menee tenorista sopraanoon ja sisältää myös kaikenlaista örähtelyä ja ujahtelua. Ehkä pentu puhuu belgiaa. :}
Tepsutassu eli Lykky juttelee hauskasti silmiin katsoen. Sen ääni menee tenorista sopraanoon ja sisältää myös kaikenlaista örähtelyä ja ujahtelua. Ehkä pentu puhuu belgiaa. :}
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti