Otin tuossa ulkona päivän piristykseksi kaukoja katuharjan avulla, laittamalla sen varren Lystin etutassujen eteen. Suurimmaksi haasteeksi nousi, voiko harjanvarren lähellä maata ollenkaan tai jos astun varren yli, niin voiko harja kimmota koiran kimppuun. Lopulta pääsimme itse kauko-vaiheeseen, oli takapalkkakin. Lysti liikkui nyt taaksepäin ja seilasi sivusuunnassa. Näkyi kuinka se pohti liikkeitään, jottei varmasti ajautunut lähemmäs harjanvartta. Takapalkka kelpasi, joten ei se ihan kauhuissaan ollut. Suurin palkinto oli tietysti se, kun nostin katuharjan pois. Sitä seurasi helpotushyppelyt minua vasten. :) Katsotaan tätä metodia vielä muutama kerta. Jos Lysti alkaa näyttää aneemiselta, pitää keksiä jotakin muuta.
5 kommenttia:
Toisaalta sitten, jos Lysti tottuu katuharjan läsnäoloon, niin metodi voi olla tosi tehokaskin! Peukutan tottumisen puolesta!
Totta! Kunhan nyt oppisi ajattelemaan uudelleen liikeradat. Tosi nopeasti kosahti eteenpäin loikkimiseksi koko touhu.
Ootko kokeillut takapää matolla, etupää (liukkaalla) lattialla? Tai kumpi pää nyt onkaan tarkoitus pysyä paikoillaan.
Takapään on tarkoitus pysyä paikoillaan. Ongelmaksi on tullut syöksy eteenpäin välillä seiso-maa, siinä matolta on hyvä ponnistaa takajaloilla. ;) Maa-istu:ssa taas etutassut sutii lattialla koiran yrittäessä tehdä oikein, joten tehdään kokonaan matolla. Paitsi nyt, kun en viitsi katuharjaa tuoda sisälle.
Nii - ja jos ajattelee niin päin, että etutassut on pitävällä, koska ovat "työtä" tekevät, niin sitten takapuoli liukuu lattialla. Tai miten lie pitäisi ajatella?
Lähetä kommentti