Olin katsastamassa uutta extra-oppipaikkaa. Oli luksusta harjoitella agilitya t-paita treeniliivin alla. Ilman toppatakkia tuli sukkela olo. Rata oli 21 esteen mittainen. Se mentiin aluksi yhdessä läpi ohjauksia pohtien, sitten yksitellen kahdessa pätkässä ongelmakohtia hioen. Toisella kierroksella rata mentiin kokonaisena läpi. Alla on poimintoja meidän osuudestamme.
Ihan aluksi Lysti varasti lähdössä, palautin. Tavallaan ymmärrän varastamishalun suuruuden, sillä alussa kannatti mennä aika kauas eli 3. ja 4. hypyn väliin. Tein siihen hypyn merkkauksen, mikä jatkui slalomilla, jonka Lysti meni tosi siististi. Yhdessä kohtaa oli leieröinti putken takaa hypylle. Yksi askel kannatti ottaa hypylle päin, muuten jäi hyppy väliin. Suorahkon putken jälkeen oli takaakierto, jonka sain hoidettua hirtolla (?) (eli poispäinkäännöksellä?), jolla sain Lystin kuonon osoittamaan oikeaan päähän U-putkea. Hih.
Seuraavan suorahkon putken jälkeen oli tiukan valssin tai jaakotuksen (joku muu oli nimi) oloisen kuvion paikka, jota en osannut. Sillä koiruus piti saada pitkän putken toiseen päähän. Valuin kohti putken väärää päätä ja kun Lysti sen pään hoksasi, niin sinne sujahti eri ohjauksista huolimatta, kunnes putken edessä oli ope. Tämä kuvio jäi opeteltavaksi. Loppusuora oli ok.
Halli oli meille uusi, koirat odottivat vuoroaan kentän laitamilla. Lysti oli nätisti toisia kohtaan. Odotellessamme se istui ihan jalassani kiinni suurimman osan ajasta, mutta ei silti ollut paineistuneen oloinen. Radalla Lysti oli liekeissä. Se eteni rohkeasti eikä välittänyt tippaakaan vaikka kaikki oli uutta. Sain itsellenikin jonkin ihmevaihteen päälle, ehkä kerrankin olin ajoissa ohjauksessani. Palaute oli positiivista, nopeutemme mainittiin. Meno oli euforista. Rakastan tuota koiraa.
 |
| Lysti 3 kk |
2 kommenttia:
Vau. Onnea hyvin menneistä treeneistä. Niistä tulee hyvä mieli.
Juu, siinä olotilassa ja erityisesti yhteenkuuluvuuden tunteessa on jotakin hyvin antoisaa. :)
Lähetä kommentti